Skip to main content

Full text of "sako-m76-manual"

rynnakkOktvaArin kasikirja 



1985 



• • • ( 



RYNNAKKOKTVAARIN KASIKIRJA 



Ensimmainen osa 
762 RK 62 



PAAESIKUNNAN TAISTELUVALINEOSASTO 

1985 



Lansi-Savo Oy, Mikkeli, 1985 



PAAESIKUNTA 
Helsinki 



15.5.1985 



Vahvistan taman Rynnakkokivaarin kasikirjan, ensimmaisen osan, 
7.62 Rk 62 kayttoon otettavaksi. 



Huoltopaallikko 
Kenraaiimajuri 



Jorma Valo 



Osastopaallikko /- , / '/ 

Eversti ^< ' ' 



E. Tikkanen J/ 



3 



SISALLYS 

Sivu 



JOHDANTO 5 

I Luku YLEINEN RAKENNE JA OMINAISUUDET 7 

1. Paaosatjavarusteet 7 

2. Erilaisetvuosimallit 8 

3. P^akenne 10 

3.1.0saluettelo 12 

4. Ominaisuudetjateknisettiedot 19 

II Luku TOIMINTA 20 

5. Varmistaminen 20 

6. Virittaminen 21 

7. Toimintakertatulella 22 

8. Toiminta sarjatulella 23 

9. Kohdistaminen 25 

III Luku KASITTELY JA HOITO 26 

10. Kasittely 26 

1 1 . Purkaminen ja kokoaminen 27 

12. Hoito 27 

IV Luku KORJAAMINEN 28 

13. Laukaisukoneisto 28 

13.1. Purkaminen j a kokoaminen 28 

13.2. Tarkastaminen 30 

13.3. Tavallisimmatviat 30 

13.4. Korjaaminen 31 

14. Laatikko 31 

14.1. Tarkastaminen 31 

14.2. Tavallisimmatviat 33 

14.3. Korjaaminen 33 

a) Lukonkaantajanvaihtaminen 35 

b) Lippaansalvanjajousenvaihtaminen 35 

c) Lippaansalvanrungonvaihtaminen 36 

15. Piippu 36 

15.1. Tarkastaminen 40 

15.2. Tavallisimmatviat 40 

15.3. Korjaaminen 40 

a) Jyvansiirto varan korjaaminen 40 

b) Liekinsammuttimen korjaaminen 41 

c) Kaasukammion korjaaminen 43 



4 



d) Piipun oikaiseminen 48 

e) EtutMitmmenkorjaaminen 48 

f) Piipun vaihtaminen 48 

g) Piipun suuporaus 49 

16. Olkatuki 50 

16.1. Tarkastaminen 52 

16.2. Tavallisimmatviat 52 

16.3. Korjaaminen 52 

17. Lukko 56 

18. Luisti 57 

19. Palautin 58 

20. Laatikonkansi 59 

2 1 . Kadensuojus 62 

22. Varusteet 63 

22.1. Lipas 63 

22.2. Sysayksenvahvistin 65 

22.3. Kantohihna 68 

22.4. Pistin 69 

22.5. Hylsypussi 70 

22.6. Ruuviavain 70 

22.7. Puhdistusvalineet 71 

V Luku TARKASTAMINEN 74 

23. Tarkastusohjeperusyksikkoavarten 74 

24. Tarkastusohje korjaamoa varten 75 

24.1. Optinenkohdistus 76 

24.2. Koeammunta 76 

VI Luku PINTAKASITTELY 78 

25. Fosfatointi 78 

26. Sinistys 78 

VII Luku VARASTOINTI 79 

27. Oljyaminen 79 

28. Pakkaaminen 80 

VIII LukuTULKIT 82 

IX Luku KORJAUSTYOKALUT 89 

LIITTEET 119 

Liite 1 Rynnakkokivaarin kunnossapitoon liittyvat Paaesikunnan taistelu- 

valineosas ton py syvaismaaray skokoelman asiakirj at 121 

Liite 2 Kasitteita ja maaritelmia 1 22 

Liite 3 Varaosakuvasto 1 23 

Liite 4 Ampumatarvikkeet 132 

Liite 5 762 RK 62 tyokalulaatikoiden sisally sluettelo t 136 



5 



JOHDANTO 

Rynnakkokivaari on oikein kasiteltyna, hoidettuna ja huollettuna, kateva, kestava, tarkka ja luo- 
tettava taistelijan ase. 

Sen kasittely vaatii oikeat otteet ja varovuutta eraissa kayttotilanteissa. Sen hoidossa on tiedet- 
tava mihin kohtiin on kiinnitettava erityista huomiota. Huolto vaatii asesepalta aseen rakenteen 
yksityiskohtaista tuntemusta ja erikoistiedot saato- ja tarkastuskohteista. Tama kasikirja on laadit- 
tu edella lueteltuja seikkoja silmalla pitaen. 

Kasikirjan ensimmaisessa osassa kasitellaan suomalaisen rynnakkokivaarin, 762 RK 62 :n, ra- 
kenne, ominaisuudet, toiminta, tarkastaminen jakorjaaminen. Oleellisilta osin tarkastellaan myos 
aseen perusmallin eri versioita sikali kuin eroavuuksilla on merkitysta aseen kay tossa tai huoltotoi- 
minnoissa. Toisessa osassa kasitellaan rynnakkokivaaria 762 RK 54. 

Aseen osien nimitykset ja numerointi ovat puolustusvoimien valmistuspiirustusten mukaisia, 
joten ne eivat sovellu kaytettavaksi tilaus- tai kirjanpitotarkoituksiin. 

Kirja on tarkoitettu kaytettavaksi asehuoltohenkiloston kasikirjana, oppikirjana taisteluvali- 
nealan oppilaitoksissa seka erailta osiltaan myos kouluttajien kayttoon. 



7 



ILUKU 



YLEINEN RAKENNE JA OMINAISUUDET 

1. Paaosat ja varasteet (kuva 1) 



Paaosat: 

— piippu 3/1 

— laatikko 2 

— olkatuki 4 

— laatikon kansi 10 

— kadensija 5 

— kadensuojus 11 

— lataus- ja sulkukoneisto 

— laukaisukoneisto 

— vaihdin 6 

— etutahtain 

— takatahtain 



- liekinsammutin 3/8 

- kaasukammio 3/2 
Varusteet: 

- lipas 12 

- pistin 13 

- pistimen tuppi 15 

- kantohihna 14 

- haka 14/4 

- sysayksenvahvistin 

- hylsypussi 

- ruuviavain 16/5 

- puhdistuspuikko 

- pesuri, harja ja oljypullo 16/6 




Oljypullo Ruuvi- Laafikko/ Laukaisu 
avain / koneisto 

Kadensija 



Haka 



762 RK 62 



Kuva 1 762 RK 62 



8 



2. Erilaiset v uosimallit (kuva 2) 

Suomalaista rynnakkokivaaria on puolustusvoimilla seitseman erilaista vuosimallia. 
Jokaisella on oma nimikkeensa ja koodinumeronsa. 
Asetta on valmistettu 1960-luvun alusta alkaen. 

Eri tehtaiden valmistamat aseet voidaan erottaa toisistaan laatikon vasemmalla sivulla olevasta 
valmistajan tunnuksesta. 

Valmet Oy Tourulan tehdas on valmistanut kaikkia vuosimalleja. 
Sako Oy on tehnyt 762 RK 62 - ja 762 RK 62 PT-malleja. 

Eri vuosimallit ovat ulkonaoltaan selvasti erotettavissa toisistaan. Kaikkiin niihin sopii sama 
patruuna ja lipas. Laatikon sisalla olevat laukaisukoneiston seka lataus- ja sulkukoneiston osat 
ovat vaihtokelpoisia kaikkiin malleihin poisluettuna 762 RK 7 1 - ja 7 1 TP-mallien laukaisukoneis- 
ton akselitapit ja vaihdin. Varusteet, sysayksenvahvistinta ja hylsypussia lukuunottamatta, ovat 
samat eri malleilla. Sysayksenvahvistin ei kay malliin 762 RK 60 ja hylsypussi ei kay malleihin 762 
RK 71 ja 71 TP. Saman vuosimallin eri vuosina tehdyissa aseissa on usein pienia eroja valmistus- 
mitoissa. Naita eroja ei kasikirjassa tuoda esiin. Tavallisesti nama mittamuutokset ovatkin todet- 
tavissa vain mittalaitteilla. Rakenteen eroavuus esitetaan kyseisen osakokonaisuuden korjausoh- 
jeen kohdalla, jos eroavuudella on merkitysta aseen kayton tai korjauksen kannalta. 

Muutokset ovat muodostuneet aserakenteeseen vuosittain tehdyista parannuksista. Talloin on 
kuitenkin aseen kehittyessa otettu huomioon osien vaihtokelpoisuus aikaisemmin valmistettuihin 
malleihin niin pitkalle kuin se on ollut mahdollista. 

762 RK 62 on yleisin ja kehittynein malli. Siksi sita pidetaan kasikirjassa perusmallina, jota en- 
sisijaisesti ja perusteellisesti tarkastellaan ja johon verrataan muita vuosimalleja niiden eroja tar- 
kasteltaessa. 

762 RK 62 TP eroaa edellisesta olkatuen rakenteen j a sen laatikkoon kiinnityksen osalta. Olka- 
tuki voidaan kaantaa aseen oikealle sivulle (TP = taittoperainen), jolloin aseen pituus lyhenee mer- 
kittavasti. Silla voidaan ampua myos pera taitettuna. 

762 RK 62 76 eroaa perusmallista teraslevysta taivuttamalla tehdyn laatikon osalta. Laatik- 
koon on niittiliitoksella kiinnitetty erillinen sulkupesa piipun kiinnitysta varten ja perakappale ol- 
katuen kiinnittamiseksi. Luistinjohteet ja ulosheitin, jotka perusmallissa on jyrsitty laatikkoon, on 
tassa mallissa taivutettu teraslevysta ja pistehitsattu laatikon sivuseinamiin. 

762 RK 62 PT on perusmalhn kaltainen. Erona on yotahtaimien puuttuminen (PT= paivatah- 
tainmalli) ja tasta johtuen pienet eroavuudet tahtaimien rakenteessa seka olkatuen peralevyn muo- 
to. Peralevy on kuitenkin yleensa perushuollon yhteydessa vaihdettu samanmalliseksi kuin perus- 
mallissa. 

762 RK 71 on levyrakenteisella laatikolla varustettu. Tahtaimien sijainti ja niiden avotahtain- 
rakenne seka leveampi laatikko ja laatikon kansi ovat selva tyyppiero muihin malleihin nahden. 

762 RK 71 TP on edellisen mallin taittoperainen versio. Olkatuki voidaan kaantaa aseen ala- 
puolelle. 

762 RK 60 on ensimmainen Suomessa tehty rynnakkokivaarimalli. Se poikkeaa perusmallista 
mm lyhemman olkatuen putken, tahtaimien rakenteen ja liekinsammuttimen rakenteen osalta. 




Kuva 2 Erilaiset vuosimallit 



10 



3. Rakenne (kuva 3 ja 4) 

Aseen rakenne kay selville kuvasta 4. Levyrakenteisen 762 RK 62 76-mallin ero perusmalliin nah- 
den on esitetty kuvassa 3. 762 RK 62 TP:n eroavuus esitetaan kuvissa 19, 33 ja 34. 

Valmistusraaka-aineina on kaytetty nuorrutusteraksia, jotka eivat ole ilman erikoistoimenpi- 
teita hitsattavia teraslaatuja. Kadensijassa, kadensuojuksessa ja olkatuessa on muovista valmistet- 
tuja osia. Metalliosat on valmistettu raaka-, tarkkuusvalu- ja takomalla tehdyista aihioista tai ve- 
detyista muototangoista koneistamalla. Eraita osia on tehty teraslevysta meistamalla ja taivutta- 
malla. Rakenteen yksityiskohdat esitetaan IV luvussa. 

Kuvan 3 ja osaluettelon mukaisia osanimityksia tulee kayttaa opetuksessa ja teknisen henkilos- 
ton ammattisanastona, vaikkakin niita ei kayteta kirjanpidossa ja varaosatilauksissa. 

Kuvassa 3 osanimityksen perassa esiintyva merkinta "54 62" ilmoittaa kyseisen osan sopivan 
myos 762 RK 54-aseeseen. 




Kuva 3 



762 RK 62 76 rakenne-erot perusmalliin nahden 



11 




Kuva 4 762 RK 62 



12 



3.1. Osaluettelo 



Osaluettelon osanimitykset ovat Paaesikunnan aseteknillisen osaston piirustuksen 5-4-144 mu- 
kaisia ja luettelossa olevat piirustusnumerot viittaavat aseteknillisen osaston piirustuksiin. 





762 RK 62 :n osaluettelo 








valmistusvaihtoehdoin 






Kpl 


Esine 


Osa n:o 


Piirustus 








n:o 






i 
i 


J- l-Z 


1 
1 


Liipasin 


i/i 
1/ 1 


^ i o 
j-z-z 


1 


TV J •• 1 'a 

Pidatin, koneistettuna 


1/2 


5-3-47 


1 


Pidattimen jousi 


1/3 


5-4-4 


1 


Vasara 


1/4 


5-3-2 


1 


Vasaran jousi 


1/5 


5-4-5 


1 


Sulkuvarmistin 


1/6 


5-3-106 


1 


Sulkuvarmistimen jousi 


1/7 


C ^ AC 

5-3-45 


J 


Akselitappi 


1 /Q 
I/O 


j-4- / 


1 
1 


Mannan ohjain 


1 /Q 
1/7 


^ 1 A 




VAIHTOEHTOISESTI 








TARKKUUSVALUNA: 






1 


Pidatin 


1/2 


5-3-1 


1 


Vasara, valanne 


1/4 


5-3-83 


1 


Sulkuvarmistin 


1/6 


5-3-49 


1 


Mannan ohjain koottuna 


1/9 


5-3-51 


1 


— putki 


1/9-1 


5-3-51 


1 


— peraosa 


1/9-2 


5-3-51 


1 


Liipaisin 


1/1 


5-3-34 



LAATIKKO KOOTTUNA: 


2 


5-3-5 


Laatikko 


2/1 


5-2-3 


Lukonkaantaja 


2/2 


5-3-6 


Kaantajan niitti 4x 10 


2/3 


DIN 661 


Lippaan salpa 


2/4 


5-4-9 


Salvan runko 


2/5 


5-4-10 


Salvan jousi 


2/6 


5-3-44 


Salvan akseli A5h9x 18,5 


2/7 


DIN 7341 


Niitti 4x6,5 


2/8 


5-4-177 


Vastin 


2/9 


5-4-14 


Ohjaustappi 3x8 


2/10 




VAIHTOEHTOISESTI 






TARKKUUSVALUNA: 






Lukonkaantaja 


2/2 


5-3-53 



13 



Kpl Esine Osa n:o Piirustus 

n:o 



1 PIIPPU KOOTTUNA LAATIKKOON: 


3 


5-2-27 


1 Piippu: — ulkomitoitus 


3/1 


5-2-1 


— sisamitoitus 


3/1-1 


5-3-39 


1 Sulkuvalimitt. apuholkki 


3/1-2 




1 Kaasukammio 


3/2 




1 Hihnalenkki 


3/3 




1 Jyvan jalka 


3/4 




1 Jyva 


3/5 


5-4-146 


2 Siirtoruuvi 


3/6 


5-4-147 


1 Kadensuojuksen mutteri 


3/7 


5-4-136 


1 Liekinsammutin 


3/8 




2 Kartiosokka 3x 14 


3/9 


DIN 1 


1 Kartiosokka 3 x zu 


■J ; in 


D1JN 1 


1 Jousialuslevy 


3/H-l 


5-4-85 


1 Tukirengas 


3/H-2 


5-4-113 


1 Jousi (siirtoruuvien-) 


3/12 


5-4-148 


1 Valaiseva jyva koottuna 


3/13 


5-4-173 


1 - valaiseva jyva, muototanko 


3/13-1 


5-4-184 


1 - lamppu 


3/13-2 




PIIPPU KOOTTUNA LAATIKKOON: 






1 Jyvan jousi 


3/14 


5-4-150 


1 Akseli (jousisokka) 


5/ 1 j 




VAIHTOEHTOISESTI 






TARKKUUSVALUNA: 






1 Kaasukammio 


3/2 


5-2-28 


1 Jyvan jalka 


3/4 


5-2-29 


1 Liekinsammutin 


3/8 


5-3-80 


1 Valaiseva jyva 


3/13-1 


5-4-174 


OLKATUKI KOOTTUNA 






LAATIKKOON: 


4 


5-3-93 


1 Vastinlevy 


4/1 


5-4-20 


1 Putki 


4/2 


5-4-162 


1 Paallyste 


4/3 


5-4-165 


1 Peralevy 


4/4 


5-3-94 


1 Holkki 


4/5 


5-4-163 


1 Kansi 


4/6 


5-4-127 


i jvannen niiiii 


A/1 




l Kannen tappi 


4/8 


5-4-26 


l Hihnalenkki ve l 


4/9 


5-4-170 


l Kuppi 


4/10 


5-4-28 


l Jousi 


4/11 


5-3-46 


2 Niitti4x6 


4/12 


DIN 662 


l Aluslevy 


4/13 


5-4-128 



14 



Kpl 


Esine 


Osa n:o 


Piirustus 
n:o 




V X lYFlVrCI T A ¥nATTIIMA. 
JiALUUMiMJA rUUI I UfNA: 


j 


C A 1 07 

1 J / 




ST UlJVl KCXHlUIld 


5/1 




i 
i 


UUIJSJ. 


5/1-1 




i 

l 




5/1-2 


5-4-139 


i 
i 


V all VI JvC 


5/1-4 




i 
l 


Paallyste 


J/Z 




1 


Liipaisinkaari 


5/3 


5-4-34 


i 
i 


jxjijxniiysruuvi 






1 


Aluslew A 8 4 


5/5 


DIN 6798 


1 


Linssikantaruuvi 


5/6 


5-4-161 


1 


Aluslevy V 4,3 

VATTTTOFFTTOT^F^TT- 


5/7 


DIN 6798 


i 
i 


ivducnsiid 


^/ 1 1 
J/ 1" 1 


J - Z - JO 


i 


Kadensijan mutteri 
VAIHTOEHTOISESTI 
TAR KKUUSVALUN A • 


5/1-2 


5-4-181 




Pntlci Vonttiin?! 

JL LiLJ\_L IV^U I L LI 11 a 


5/1 


5-4-95 


i 
i 


LI LI IJV^ll LI del L y 


5/1-3 


5-4-93 




VAIHTOLAITE KOOTTUNA: 


6 


5-3-12 


i 


Runko 


6/1 


5-3-13 


i 
i 


v amain 


0/ j 


-CO I/I 

3- J- 14 


l 


Aiusicvy 

V A TTTTOFTTTOTQF QTT • 

v diQuin koo 1 1 una 


A 1 A 
0/4 

0/ Z jd 

6/3 


^ A 11 
J-4- / / 

5-4-141 




Vahvike 


6/2 


5-4-140 




17" A T T TT 1 /^ T~? T TT 1 /^ TOT70 HPT 

VAIHTOEHTOISESTI 








T"i a t> T/"T/"T TT TO\ T A T T TXT A 

TARKKUUS VALUN A : 






1 


Runko 


6/1 


5-3-59 




I ITKKCh K OOTTT TTVT A • 


/ 


C 1 1 £ 

j-3-lo 


i 
i 


Lukko 


// 1 


5-2-6 


1 


wlL/oVCUJLIl III \jA 


//Z 


^ O 7 

J-Z- / 


i 


Ulosvedin m 76 


in 


111-2-893 


i 


Ulosvetimen jousi 


7/3 


5-4-40 


i 


Ulosvetimen akseli 


7/4 


5-4-41 


i 


Iskuri 


7/5 


5-4-42 


i 


Iskurin pidatin 


7/6 


5-4-43 






Q 
O 


£ 17 
J- j- 1 / 


i 


Luisti m 73 


8/1 


5-2-39 


i 


Luisti m 76 (tasapohja) 


8/1 


5-2-46 


i 


Manta 


8/2 


5-3-18 


i 


Mannan niitti 


8/3 


5-4-44 


i 


Putkisokka 4x 14 (vuodesta 1972 alkaen) 


8/3 


DIN 1481 



15 



Kpl 


Esine 


Osa n.o 


Piirustus 
n:o 




PALAUTIN KOOTTUNA: 


9 


5-3-19 


1 


Palauttimen runko 
— vaihtoehtoisena 


9/1 


5-3-20 


1 


— luistinosa 


9/1-1 


5-3-20 


1 


— putki 


9/1-2 


5-3-20 


1 


- holkki 


9/1-3 


5-3-20 


1 


Palautinjousi 


9/2 


5-3-126 


1 


Ohjainkara 


9/3 


5-4-46 


1 


Jousen pidatin 


9/4 


5-4-47 




PALAUTIN m 76 KOOTTUNA 


9 


5-3-116 




VAIHTOEHTOISESTI 








TARKKUUSVALUNA: 






1 


Palauttimen luistinosa 


9/1-1 


5-3-61 




LAATIKON KANSI KOOTTUNA: 


10 


5-3-102 


1 


Kansi 


10/1 


5-2-26 


1 


Vahvike, korotettu 


10/2 


5-4-226 




TAKATAHTAIN: 






1 


Tahtaimen runko 


10/3 






— nousukayran mitoituspiir. 




5-3-89 


1 


Kiinnitysruuvi (saadon) 


10/4 


5-4-157 


1 


Tahtaimen kiinnitysruuvi 


10/5 


5-4-158 


1 


Lehtijousi 


10/6 


5-4-145 


1 


Tahtaintanko m S (valettu) 


10/7 


5-3-105 


1 


Tahtainlevy, lampullinen 








- koottuna 


10/8 


5-4-175 


1 


— tahtainlevy 


10/8-1 


5-3-104 


1 


— lamppu 


10/8-2 




1 


Asettimen runko 


10/9 


5-4-51 




— vaihtoehtoisena 








— paate 


10/9-1 


5-4-51 




— putki 


10/9-2 


5-4-51 


1 


Asettimen salpa 


10/10 


5-4-52 


1 


Asettimen jousi 


10/11 


5-4-53 


1 


Saatoruuvi 

VAIHTOEHTOISESTI 
TARKKUUSVALUNA: 


10/12 


5-4-159 


1 


Tahtaimen runko m 76 


10/3 


5-4-45 


1 


Tahtaimen runko m 62 


10/3 


5-3-73 


1 


Tahtaintanko m V 


10/7 


5-3-103 


1 


Tahtainlevy 

TAHTAINTANKO m 80: 


10/8-1 
10/7 


5-3-107 


1 


— tahtaintanko 


10/7-1 


5-3-136 


1 


— putkisokka 


10/7-2 


5-4-254 



Tahtaintankoa m 80 (tanko + sokka yhdessa) kaytetaan 



tahtaintangon m S tai m V asemesta. 



16 



Kpl 


Esine 


Osa n:o 


Piirustus 
n:o 




KADENSUOJUS KOOTTUNA: 


11 


5-3-43 


1 


Runko koottuna 


11/1 


5-2-15 


1 


Suojuksen levy 


11/1-1 


5-2-15 




rddllyMC 


11/1 z, 


J 1 J 


1 


Takapaaty koottuna 


11/2 


5-4-86 


1 


Sisatuki 


11/2-1 


5-4-87 


1 


Vahvike 


11/2-2 


5-4-88 


1 


Kansi 


11/2-3 


5-4-89 




LIPAS KOOTTUNA: 


12 


5-3-26 




Kuori koottuna: 


12/1 


5-2-11 


1 


— sivulevy, oikea 


12/1-1 


5-2-12 


1 


- sivulevy, vasen 


12/1-2 


5-2-13 


1 


— suun vahvike, oikea 


12/1-3 


5-4-54 


1 


— suun vahvike, vasen 


12/1-4 


5-4-55 


1 


— etukynsi 


12/1-5 


5-4-56 


1 


— takakynsi 


12/1-6 


5-4-180 


1 


— takakynsi, muototanko 


12/1-6-1 


5-4-179 


1 


Syottosilta koottuna: 


12/2 


5-4-58 


1 


— sillan runko 


12/2-1 


5-3-27 


1 


— sillan tuki 


12/2-2 


5-4-59 


1 


Syottojousi 


12/3 


5-4-60 


1 


Jousen vastm koottuna: 


1 ^ / A 

12/4 


C A S~ 1 

5-4-61 


1 


— vastinlevy 


12/4-1 


5-3-28 


1 


— jousen ohjain 


12/4-2 


5-4-62 




Pohja koottuna: 


12/5 


5-4-63 


] 


- pohja 


12/5-1 


5-4-64 




IdJJvlll U1U.111 


1? 

1Z,/ J z> 




1 


— kantolenkki 


12/5-3 


5-4-66 




VAIHTOEHTOISESTI 








TARKKUUSVALUNA: 






1 


Takakynsi 


12/1-6 


5-4-96 




PISTIN KOOTTUNA: 


13 


5-3-29 


[ 


Tera 


13/1 


5-2-37 




-1/VCLLJ. v a 


n/? 


j t \j i 




Putkiniitti A 4 X 0,5 X 20 


13/3 


DIN 7340 


1 


Salparuuvi 


13/4 


5-4-68 


1 


Salvan jousi 


13/5 


5-4-69 


1 


Salvan mutteri 


13/6 


5-4-70 




KANTOfflHNA KOOTTUNA: 


14 


5-3-31 


1 


Solki 


14/1 


5-4-71 


1 


Hihna 


14/2 


5-3-32 


1 


Nappi 


14/3 


5-4-72 




Haka koottuna: 


14/4 


105-4-4 




- haan jousi 


14/4-1 


105-4-5 




- haka 


14/4-2 


105-3-1 




- hihnalenkki 


14/4-3 


105-4-6 


2 


- niitti 3x6 


14/4-4 


DIN 660 


1 


— haan tukilevy 


14/4-5 


105-4-7 


2 


Hihnaniitti B 4x8x7 


14/5 


DIN 7331 



17 



Kpl 


Esine 


Osa n:o 


Piirustus 








n:o 








5-3-34 


1 


Tuppi 


15/1 


5-3-34 


1 


Vyolenkki 


15/2 


5-3-34 


13 


Putkiniitti B 4x8x7 


15/3 




1 


Putkiniitti A 4x8 X 10 


15/4 






Kpl 


Esine 


Osa n:o 


Piirustus 








n:o 




PUHDISTUSVALINEET 








PUHDISTUSPUIKKO m 79 








KOOTTUNA: 


16 


5-3-120 


1 


Varsi koottuna: 


16/1 


5-4-224 


1 


— varsi 


1 £ / 1 1 

10/ l-l 


JO- lzi 


1 


— kadensija 


16/1-2 


5-4-225 


1 


Jatkovarsi 


16/2 


5-3-122 


1 


Pesuri 


16/3 


45-4-171 


1 


Harja 


16/4 


46-3-47 




PUHDISTUSPUIKKO m 62 








KOOTTUNA- 


16 


5-3-35 


1 

I 




16/1 

1U/ 1 




1 


Jatkovarsi 


16/2 


5-3-37 


1 


Pesuri 


16/3 


5-3-38 


1 


Harja 


16/4 


46-3-47 




OLJYPULLO KOOTTUNA: 


16/6 


5-4-123 


1 


Pullo 


16/6-1 


5-4-124 


1 


Valitulppa 


16/6-2 


5-4-125 


1 


Tulppa 


16/6-3 


5-4-126 


1 


RUUVIAVAIN 


16/5 


5-4-227 




SYSAYKSENVAHVISTIN 








KOOTTUNA: 




5-3-91 


1 


Runko 




5-3-92 


1 


Vahvistin 




5-4-152 


1 


Pidatinruuvi 




5-4-154 



18 





762 RK 62 76 






Osat ja osakokoonpanot, 






jotka poikkeavat m 62:sta 




Kpl 


Esinc 


Piini<5tn<i 

XX . KJ 




762 RK 62 76: 


Yleiskokoonpano 5-1-10 


1 


Piippu x) 


5-2-54 


1 


Kadensuojus x) 


5-2-49 


2 


Niitti 


5-4-238 


1 


Vastin x) 


5-4-239 




LAATIKKO KOOTTUNA: 


5-2-52 


1 


Perakappale 

r x 


5-3-129 


2 


Perakappaleen niitti 


5-4-240 


3 


Niitti 


5-4-241 


2 


Perakappaleen niitti 

X x 


5-4-243 


1 


Kiskon niitti 


5-4-246 




LAATIKKO KISKOILLA: 


5-2-53 


1 


Laatikko 


5-2-50 


1 


Kisko, vasen 


5-3-128 


1 


Kisko, oikea takimmainen 


5-4-237 


1 


Kisko, oikea etummainen 


5-4-242 


1 


Vahvike 


5-4-244 




SULKUPESA KOOTTUNA: 


5-4-236 


1 


Sulkupesa 


5-2-51 


1 


Kaantajan niitti 


5-4-245 



x) = sopivat myos aseeseen 
762 RK 62 



19 



762 RK 62 TP 
Osat, jotka poikkeavat 
mallista 762 RK 62 


Esine 




Piirustus n:o 


762 RK 62 TP 


Yleiskokoonpano 


_ 

5-1-14 


Nivelrunko 




5-2-60 


-valanne 




5-2-61 


Jousi 




5-4-303 


Akseli 




5-4-304 


Lukitusrengas 


KG 6508 


5 DIN 6799 


Joustosokka 




5-4-305 


OLKATUKI taydelhnen 




5-3-160 


Nivel 




5-3-161 


-valanne 




5-3-162 


Putki 




5-4-306 


Paallyste 




5-4-307 


Holkki 




5-4-308 


Valiholkki 




5-4-309 






j t j i \j 


VAIHTOLAITE koottuna 




5-3-163 


Vaihdin koottuna 




5-4-311 


Vaihdin 




5-3-164 


Vaihtolaitteen lippa 




5-4-312 


Lipan niitti (2 kpl) 




5-4-313 


LAATIKKO Koottuna 




5-3-165 


Laatikko 




5-2-62 



4. Ominaisuudet ja tekniset tiedot 

762 RK 62 on kaasurekyyliperiaatteella toimiva automaattiase, jota voidaan kayttaa puoliauto- 
maattisesti kertatulella. Aseessa on reikatahtaimet paivakayttoon ja tritiumlampuilla varustetut 
avotahtaimet pimeakayttoa varten. Hamarakayttoa varten on yojyvassa valkoinen maalattu ren- 
gas ja tahtainlevyssa valkoiset pilpat. 
Tekniset tiedot: 

- paino 3,5 kg ilman varusteita 

- pituus 93 cm ilman pistinta (762 RK 62 TP, 95 cm) 

- lippaan paino taytena 0,8 kg, tyhjana 0,35 kg 

- lippaaseen sopii 30 patruunaa 

- sarjatulinopeus 700 ls/min 

- kaytannon tulinopeus sarjatulella 1 20 ... 1 80 ls/min lippaan vaihdot huomioon ottaen 

- tulinopeus kertatulella 20 ... 30 ls/min 

- nimelHskaliiperi 7,62 mm 

- isokaliiperi 7,88 mm 

- piipun rihlaosan pituus 379 mm 

- rihlojen lukumaara 4 kpl 

- oikeakatinen rihlan nousu 240 mm 

- paivatahtaimien tahtainvali 465 mm 

- yotahtaimien tahtainvali 355 mm 

- tahtaimien matka-asteikko 100 .. . 600 m 

- patruuna 7,62x39 

- luodin paino 8 g 

- luodin lahtonopeus V c =715 m/s 

- V 25 = 695 m/s 



20 



II LUKU 
TOIMINTA 

5. Varmistaminen (kuva 5 ja 6) 

Vaihdin varmistusasennossa estaa aseen virittamisen ja viritetyn aseen laukaisemisen. 

Vaihtimen (6) ollessa ylaasennossa on ase varmistettu, koska vaihtimen uloke estaa liipaisimen 
(1/1) kaantymisen akselinsa ympari ulokkeen ollessa liipaisimen oikean takahaaran paalla. Jos ase 
on virittamattomana varmistettu, niin yritettaessa sita virittaa, siirtyy luisti (8/1) vasaraa samalla 
kaantaen vain noin 4 cm etuasennostaan taaksepain. Siina vaiheessa vasara estaa luistia siirtymas- 
ta pitemmalle. Vasaran kaantymisen estavat liipaisimen pidatinnokat, joihin vasara vastaa. 

Aseen ollessa viritettyna ja varmistettuna liipaisin ei liiku ja nain ollen vasara (1 /4) ei vapaudu 
liipaisimen pidatinnokkien varasta. 

Samalla vaihtimen vipu estaa luistin siirtymisen taka-asentoon, silla viritintappi vastaa siita ve- 
dettaessa vaihtimen vipuun. Patruunapesassa mahdollisesti oleva patruuna ei mahdu kokonaan tu- 
lemaan ulos luistin liian lyhyen liikkeen takia. 



Laukgisukoneiston toiminta varmistettuna 



Vaihtimen 
Viokg 




Virittdmdton ase 



-Vasara ja liipaisin estavat 
virittamisen 

Kuva 6 



21 



6. Virittaminen (kuva 7, 8, ja 9) 

Viritettaessa vaihdin pitaa olla kerta- tai sarjatuliasennossa. Viritintapista vedetaan luistia taak- 
sepain niin pitkalle, etta sen takapinta vastaa laatikon (2/ 1) takapaahan. Oletetaan, etta aseessa on 
taytetty lipas paikoillaan. 

Luistin liikkuessa taaksepain tapahtuvat mm. seuraavat toiminnot: 

- luistin ohjausurat kiertavat lukkoa (7/ 1 ) niin, etta sen sulkukorvakkeet kiertyvat pois laa- 
tikossa olevien sulkuolakkeiden takaa. Toisin sanoen luisti avaa lukon. 

- luistin alapinta painaa patruunoita lippaassa alaspain 

- luistin takaosan uloke kaataa vasaraa taaksepain ja hieman myohemmin kaatoa jatkaa 
luistin alapinta 

- vasara puolestaan kaantaa liipaisinta sen pidatinnokista eteen alas 

- luistin jatkaessa edelleen liikettaan taaksepain vasaran kosketus liipaisimen virenokkiin 
lakkaa 

- liipaisin palautuu jousensa pakottamana alkuasentoonsa 

- luistin alapinta painaa vasaraa edelleen alaspain jolloin sulkuvarmistin (1/6) kaantyy 
jousensa pakottamana taaksepain 

- aivan luistin peraantymisliikkeen loppuvaiheessa painaa lukko vasaraa entisestaan alas- 
pain 

Kun irrotetaan ote viritintapista, syoksyy luisti eteen palautinjousen (9/2) tyontamana. 
Aseen toiminta luistin palautuessa eteen : 

- lukko tyontaa edellaan lippaasta ylimman patruunan patruunapesaan 

- lukonkaantaja (2/2) irrottaa lukon luistin ja liukukiskojen lukituksesta mahdollistaen ja 
aloittaen lukon kiertamisen. 

- patruuna menee kannassa olevasta urastaan ulosvetimen (7/3)pidatykseen 

- luisti jatkaa lukon kiertoliiketta nousullisilla pinnoillaan. Lukon kiertymisliikkeen seu- 
rauksena sen sulkukorvakkeet kytkeytyvat laatikon sulkuolakkeiden varaan. Lukko on 
nyt sulkeutunut (kuva 15) 

- luistin oikean alapinnan koroke kaantaa sulkuvarmistimen etuasentoon, jolloin vasara 
paasee sulkuvarmistimen pidatyksesta liipasimen pidatykseen. 

Ase on viritetty ja ladattu. Jos vasara jostakin syysta luistin liikkeessa ollessa iskisi, niin isku ei 
osuisi iskuriin (7/5), koska luistin takaosan uloke ottaisi iskun vastaan. Talla tavoin on varmistettu 
aseen laukeamattomuus siihen asti, kunnes lukko on sulkeutunut. 




Kuva 9 Sulkuvarmistin poistumassa 



22 



7. Toiminta kertatulella (kuva 10 ja 11) 

Kertatulella ammuttaessa on vaihdin oltava alimmassa asennossa. Vedettaessa liipasimesta sen pi- 
datinnokat siirtyvat ja vapauttavat vasaran. Vasara iskee jousensa voimalla iskuriin. Aseen toimin- 
not: 

- tapahtuu laukaus 

- kun luoti ohittaa piipussa olevan kaasureian, tyontyy ruutikaasu kaasukammioon ja sy- 
saa mantaa (8/2) taakse 

- luistiin kiinnitetty manta tyontaa sen liikkeelle taaksepain 

- luisti kiertaa lukon auki ja vetaa sen mukanaan 

- lukon mukana tulee ulos patruunapesasta ulosvetimen pidatyksessa oleva hylsy 

- hylsyn takapaan vasen reuna iskeytyy laatikossa olevaan ulosheittimeen 

- isku irrottaa hylsyn ulosvetimesta ja heittaa hylsyn oikealle ulosheittoaukon kautta laa- 
tikosta (kuva 14) 

Luisti syoksyy taakse aina laatikon takaseinamaan saakka ja palaa takaisin etuasentoon ai- 
heuttaen samat toiminnot kuin asetta viritettaessa. 

Virittamiseen nahden erona on kuitenkin se, etta liipaisin on nyt luistin liikkeen aikana taakse 
vedettyna, joten vasara ei kosketa liipaisimeen. Vasara jaa taakse pidattimen (1/2) varaan (kuva 



Liipaisin on paastettava eteen, ennen kuin ase voidaan uudestaan laukaista (kuva 10). 

Kuri liipaisin palaa etuasentoon, kaantyy myos sen varassa oleva pidatin. Kun pidatin irrottaa 
vasaran, ovat liipaisimen nokat vuorostaan valmiina pidattamaan vasaran. 

Nyt ase on valmis uuteen laukaukseen vasaran ollessa ainoastaan liipaisimen nokkien varassa. 

Kun vasara iskee kertatulella ammuttaessa pidattimen nokkaan siirtyisi Hike siita liipaisimeen, 
joka loisi sormille ellei vastin (2/9) olisi ottamassa pidattimen liiketta vastaan. 



11). 



i'ipQ is imep p»d dtinnokot 




\1/6 



Toiminta kertotuieila 
-liipaisin edessd 



1/1 Liipaisin 
1M Vasara 



1 /6 Sulkuvarmtstin 
6 Vaihdin 



Kuva 10 



1/2 




Vastin 



Toiminta kertatuleUa 
-liipaisin taakse 

vedettyna laukauksen 

j a Ike en 



Kuva 11 



23 



8. Toiminta sarjatulella (kuva 12 ja 13) 

Sarjatulikaytossa vaihdin pitaa asettaa keskiasentoonsa. Virittamisessa ja ensimmaisessa laukauk- 
sessa ovat aseen toiminnot aivan samat kuin kertatulella ammuttaessa. Ensimmaisen laukauksen 
jalkeen luisti syoksyy taakse ja silloin aseen toiminta sarjatulella eroaa kertatulitoiminnasta. Lau- 
kaisukoneiston toiminta sarjatulella ammuttaessa: 

- vaihtimen ollessa sarjatuliasennossa sen uloke painaa pidattimen takaosasta estaen sita 
kaantymasta eteenpain 

- tama pidattimen liikkeen lukitus taka-asentoonsa estaa vasaran jaamasta pidattimen va- 
raan kuten kertatulella ammuttaessa tapahtuu. Nyt pidatin pysyy takana vaihtimen ulok- 
keen lukituksessa eika vasara ulotu koskettamaan siihen. 

- sarjatulella ammuttaessa liipaisin on koko ajan taakse vedettyna, joten vasara ei voi jaada 
myoskaan liipaisimen varaan 

- vasara jaa sulkuvarmistimen varaan. Luisti avaa sulkuvarmistimen, joka paastaa vasaran 
iskemaan. Talla tavoin sulkuvarmistin toimii tavallaan automaattiliipaisimena sarjatulel- 
la ammuttaessa. 

- kun liipaisin paastetaan etuasentoon ja luisti tulee seuraavan kerran taakse, jaa vasara lii- 
paisimen pidatinnokkien varaan ja sarjatuli keskeytyy 

Sarjatulta ammuttaessa on sulkuvarmistimen paatehtavana laukaista ase luistin liikkeen ohjaa- 
mana, kun lukko on sulkeutunut. Kertatulikaytossa sulkuvarmistimen tehtavana on estaa vasaraa 
iskemasta, ennen kuin lukko on sulkeutunut. 




To'im>nta sarjatuieUQ 
-liipaisin takana 



Kuva 12 





Uloshoittimon toiminta 



Vasaran toiminta 

- sarjatuli 

- liipaisin takana 



Kuva 13 



Kuva 14 




LUKON VAAKASUORA ASENTO ENNEN SULKEUTUMISTA 



Edestd katsottung 

Luisti tybntdd lukkoo(otGGnpdin ) olakkoolla c. 

Lukon tdrmdtGSSd ctuasennossaan alkukddntdjddn 

kohd assa B k iortyy lukko sitGn, Gttd kohdan C tydntdpinta 

vapautuu ja luisti jatkaa GtGonpdin monoa. 

Luistin nousupintaDnojaa lukon kddntdnokan kylkoen E 

ja kiGrtdd lukon kiinni ascntoon C 39° ) 

AvatGssaan lukon luisti kiGrtdd taaksGpdin nnGnnGSSddn 

kohdalla F lukon takaisin vaakasuoraan pintojGn Aja B varaan 




Laatikko 



LUKKO K1ERTYNEENA KIINNI ASENTOON ( 39° ) 
Edostd katsottung 

-Luistin nousupinto D pitdd lukon kiinni 

kddntbnokon kyljcstd E 
—Lukko on kddntynyt noin 39°luistin nousu-uron 

kddntdmgnd. 

Kuva 15 Lukon toiminta 



25 



9. Kohdistaminen (kuva 16) 

Aseen paivatahtaimet kohdistetaan korkeussuunnassa siirtamalla tahtainlevya (10/8). Paivatah- 
taimien sivusuuntakohdistus tehdaan siirtamalla jyvaa (3/5). Kohdistuksen suoritus kay selville 
kuvan 16 kohdistuskortista. 

Yotahtaimet kohdistetaan korkeussuunnassa avaamalla saadon kiinnitysruuvi (10/4) ja sen 
jalkeen kiertamalla saatoruuvia (10/ 12). Saadon jalkeen kiristetaan kiinnitysruuvi takaisin kiinni. 
Sivusuunnassa yotahtaimia ei pida kohdistaa, koska silloin samalla muuttuu paivatahtaimien koh- 
distus. 

Paivatahtaimiin nahden saa yotahtaimien iskemien poikkeama olla sivusuunnassa enintaan 30 
cm 1 50 metrin ampumaetaisyydella. Korjauksen yhteydessa tehtava optinen kohdistus esitetaan V 
luvussa. 



i i i * i i i i i i i > i i i i i i i i i i i 

>23 4 5 6789 10 11 12 
7.62 rfc 62:n 

KOHDISTUSKORTTI 



Sivusuunnan kohdistus 



Korkeussu un nan kohdistus 



3. 



4. 



7.62 He 62, ampumaetiftisyys 150 m 



Korjataan siirtamalla jyvaa iskeman 
suuntaan. 

Siirtoruuvin yksi kierros vastaa 25 
cm taulussa. Yksi napsaus vastaa 
2 cm taulussa. 

Kaasukammioon menXitty piirtovali 
(1 mm) vastaa n 32 cm taulussa. 

Aseen mieskohtaisen tarkkuuttami- 
sen jalkeen voidaan sivusuuntaa 
nopeasti korjata myos muuttamalta 
tahtayspistetta. 



1. Asetin 150 m:n kohdalle. 



2. 



Korjataan avaamalla ruuvimeisse- 
lilla reikatahtaimen kiinnitysruuvi ja 
nostamalla (iskema alhaalla) tai las- 
kemalla (iskema ylhaalla) reikaiah- 
tainta. 1 piirtovali (1 mm) vastaa 
n 32 cm taulussa. 

Aseen henkildkohtaisen tarkkuutta- 
misen jalkeen voidaan korkeussuun- 
taa nopeasti korjata myos muutta- 
malla tahtayspistetta tai asettimen 
siirrolla. joka siirtaa iskemaa tau- 
lussa seuraavasti: 



1 — 1.5 n 6 cm 
1.5—2 n10cm 
2—3 n 17 cm 



3— 4 n 25 cm 

4— 5 n 32 cm 

5 — 6 n 40 cm 



Ampumaetilisyydelli 300 m ovat muutokset taulussa kakstnkectaiset 150 m.in verrattuna. 



Kuva 16 



26 



III LUKU 
KASITTELY JA HOITO 

10. Kasittely 

Aseen kasittelyn on oltava sellaista, etta sen taistelukunto sailyy hyvana kaikissa mahdollisissa 
kayttotilanteissa mukaanluettuna myos kayttajan suorittama asehuolto ja -hoito. 

Rynnakkokivaaria pitaa erityisesti suojata kolhaisuilta ja varoa aseen joutumista taivutuksen 
alaiseksi. Jo aseen kaatuminen telineesta lattialle voi aiheuttaa piipun vaantymisen. Aseen paalla 
istuminen rasittaa siina maarin rakennetta, etta silloin joko piippu vaantyy tai olkatuen kiinnitys 
laatikkoon vaurioituu. Kyseessa on ominaisuus, joka on vastaavissa muissakin kasiaseissa, kun ne 
on pyritty tekemaan kevyiksi. 

Pienikin piipun vaantyma saattaa aiheuttaa useiden kymmenien senttimetrien virheen tahtays- 
pisteen ja iskemapisteen valille ja silloin asetta ei voida enaa tahtaimien siirrolla kohdistaa, koska 
niiden siirtovara ei enaa riita. 

Perinteisesti on kasiaseissa etutahtain aivan piipun etuosassa. Sellaisessa rakenteessa piipun 
vaantyma ei aiheuta suurta muutosta tahtayspisteen ja iskemapisteen valille, koska piipun paassa 
oleva jyva siirtyy myos vaantyman verran samaan suuntaan. Suomalaisessa rynnakkokivaarissa 
sen reikatahtainrakenteesta johtuen sijaitsee jyva 12 cm piipun suusta. Jos piippu vaantyy jyvan 
etupuolelta, niin silloin jo hyvinkin mitaton vaantyma aiheuttaa suuren virheen aseen kohdistuk- 
seen ja tahtaimien saatovaran loppumisen. 

Aseen taistelukunnon sailyttamiseksi on tahtaimia kasiteltava huolellisesti ja oikeilla otteilla. 
Kaannettaessa tahtaintankoa yotahtainasentoon ja takaisin sita ei saa paastaa jousikuormituksen- 
sa voimalla vapaasti syoksymaan paikoilleen, vaan kaantaminen on tehtava koko kaannon ajan ka- 
della saattaen ja nain vastustaen jousen voimaa. Painvastaisen menettelyn seurauksena aseen koh- 
distus alinomaa muuttuu ja tahtaimen osat kuluvat nopeasti aiheuttaen tarpeettomasti osien val- 
jaliikkeita. 

Tahtaimien kiinnitys- ja saatoruuveja kierrettaessa pitaa kayttaa tahan tarkoitukseen varattuja 
tyokaluja. Samalla on varottava kiristamasta ruuveja kohtuuttoman tiukalle. 

Tahtaimien ylikuumeneminen saa aikaan yotahtainten tritiumkaasulampuissa vuotoja ja rik- 
koutumia, joten tahtaimia ei saa noeta liekilla. 

Tritium on radioaktiivinen B-sateilya sateileva aine. Se sateilyannos, minka ihminen voi yhden 
tai useamman aseen tahtaimista saada, on niin vahainen, ettei siita aiheudu minkaanlaista vaaraa 
asetta kasiteltaessa. Rynnakkokivaarissa on tritiumia sellaisessa olomuodossa ja niin vahaisena 
maarana, ettei sita voida pitaa sateilyvaarallisena aineena. Paremminkin sita on pidettava erittain 
myrkylhsena aineena, mikah sita joutuu ihmisen kehoon hengitys- tai ruuansulatuselimiston kaut- 
ta. 

Sellainen ase, jossa tritiumlamppu on sammunut, on toimitettava korjattavaksi. Sammumisen 
syyna on joko aineen sateilyenergian loppuminen tai kaasuampulhn sarkyminen, jolloin kaasu on 
vuotanut ulos. Edellinen vaihtoehto ei aiheuta vaaraa kayttajalle. 

Ampulhn sarkymisen seurauksena on mahdollista, etta pieni maara kaasua voi joutua kasitte- 
lijan ehmistoon. Talloin kaasu on tullut ampullista ryomien ulos ja tarttunut kasittelijan kasiin ja 
sita kautta edelleen joutunut kehoon. Vaikka terveydellinen vaara onkin mitatonta suuruusluok- 
kaa, on rikkinaista lamppua kasitelleen syyta pesta valittomasti katensa. Silloin, kun lamppu ei 



27 



enaa valaise, on vaikea erottaa onko kyseessa sateilytehon loppuminen vai ampullin vuotaminen. 
Sammunutta lamppua pitaakin kasitella aina niin kuin se olisi rikkoutunut ja kaasu vuotanut ulos. 
Kun korjauksen tai varastoinnin yhteydessa on suuri maara irrallisia tritiumlampulla varustettuja 
tahtaimia samassa paikassa, pitaa ne sailyttaa suljetussa teras- tai lyijyastiassa. 

Tassa annettujen ohjeiden lisaksi on noudatettava Kevyiden aseiden kasittely- ja ampumakou- 
lutusoppaassa annettuja kasittelyohjeita. 

11. Purkaminen ja kokoaminen 

Kevyiden aseiden kasittely- ja ampumakoulutusoppaassa on annettu ohjeet kayttajaa varten aseen 
purkamisesta ja kokoamisesta. Teknista korjaushenkilostoa varten on tarvittavat ohjeet annettu 
IV luvussa. 

Purkamisen yhteydessa on varottava etenkin kaytettyjen aseiden osien vaihtumista aseesta 
toiseen. Vaikkakin kaikki osat eivat ole numeroituja ja ne yleensa ovat vaihtokelpoisia, niin esimer- 
kiksi lukon vaihtuminen voi aiheuttaa liian suuren muutoksen aseen sulkuvaliin. Lukon vaihtumi- 
sella on eraissa tapauksissa merkitysta myos aseen kohdistukseen ja hajontaan. Mannan ohjain- 
putken vaihtuminen saattaa aiheuttaa pituussuuntaista valjaliiketta kanteen ja silloin luonnollises- 
ti myos kannessa kiinni olevaan takatahtaimeen. Vastaavasti muutkin osat ovat kay tossa yleensa 
hieman muotoutuneet vastaosiinsa, joten osien vaihtuminen saattaa aiheuttaa muutoksia aseen 
toiminnassa. 

12. Hoito 

Sen lisaksi, mita Taisteluvalinehuolto-ohjesaannossa ja Kevyiden aseiden kasittely- ja ampuma- 
koulutusoppaassa on sanottu aseiden hoidosta, puhdistamisesta ja oljyamisesta, pitaa rynnakko- 
kivaarin kohdalla ottaa huomioon seuraavia asemallikohtaisia erikoiskohteita: 

- asepuhdistuksen yhteydessa pitaa puhdistaa ja ohuelti oljyta myos mannan ohjainputki, 
kaasukammio ja puhdistusvahneiden sailytystila 

- tritiumlamput on puhdistettava niiden pinnalle kertyneesta lias ta varovasti oljyharj aa tai 
rattia kayttaen 

- asetta oljyttaessa on voideltava myos yojyvan akseli, takatahtaimen akseli ja asetin seka 
lippaan salvan jousi. Naihin kohteisiin pitaa tarvittaessa tiputtaa tippa tai kaksi oljya 
(esimerkiksi tuhtikulla) 

- laukaisukoneisto seka lataus- ja sulkukoneisto oljytaan kayttoa varten hyvin ohuesti, silla 
liian runsas oljy aiheuttaa sen roiskumisen ampujan kasvoille laatikon kannen takaosan 
aukosta 

- piippu on ehdottomasti puhdistettava ja oljyttava piipun suun kautta. Ainoastaan pat- 
ruunapesan saa puhdistaa takaapain. Jos piipun puhdistaminen tai oljyaminen tehdaan 
patruunapesan kautta, niin silloin puhdistuspuikko joutuu taipumaan, koska laatikon ta- 
kareuna on ylempana kuin piipun reika. Taivutettu puikko hankaa patruunapesan taka- 
reunaan seka laatikon takareunaan aiheuttaen jo muutamilla puhdistuskerroilla kyseis- 
ten kohtien naarmuuntumista. 

- puhdistuspuikon m 62 kokoaminen on tehtava huolellisesti, ettei pesuri tule vaarin pain, 
jolloin jatkovarren ja pesurin liitoskohdassa jatkovarren etureunan teravat reunat naar- 
muttavat piippua seka puhdistuksen etta oljyamisen yhteydessa 

Aseen varusteiden osalta annetaan kasittely- ja hoito-ohjeita IV luvussa varusteiden esittelyn 
kohdalla. 



28 



IV LUKU 
KORJAAMINEN 

Tassa luvussa kasitellaan osakokonaisuuksien yksityiskohtainen rakenne, tarkastaminen, mahdol- 
Kset viat ja niiden korjaaminen eri vuosimallit huomioon ottaen. 

Korjauksen tekijalta on vaadittava vahintaan asesepan patevyys. Jos korjauksessa tarvitaan 
erikoistyokalua, on siita maininta ko. kohdassa. Erikoistyokalut ja niiden kayttoohje on esitetty IX 
luvussa. Tulkit ja niiden kaytto selviaa VIII luvusta. Sikali kuin korjauskohteelle on maaratty eri- 
koistyokalu tai tulkki, pitaa niita kayttaa korjausta suoritettaessa. 

13. Laukaisukoneisto (kuva 17) 

Laukaisukoneisto kasittaa osat 1/ 1 . . . 1/8 ja osan 6. Ne on valmistettu runsaasti seostetuista terak- 
sista joko koneistamalla tai tarkkuusvalamalla. 

Vaihdin (6) kiinnittyy omalla kiintealla akselillaan laatikkoon. Muut osat ovat kolmella akseli- 
tapilla (1/8) kiinnitettyna. Etummaisella akselitapilla on sulkuvarmistin (1/6) jousineen (1/7). 
Keskimmaisella akselitapilla on vasara ( 1 /4) ja sen jousi (1/5). Takimmaisen tapin varassa ovat lii- 
paisin (1/1) ja pidatin (1/2) seka pidattimen jousi (1/3) liipaisimen ja pidattimen valissa. 

Vasaran jousi toimii myos liipaisimen jousena. 

Sulkuvarmistimen jousi lukitsee kaikki kolme akselitappia estaen niiden aksiaaliliikkeen. Ak- 
seleissa on sita varten lukitusurat. Jousi sijoittuu keskimmaisen tapin alapuolelle lukitusuraan. 
Muut akselitapit jousi lukitsee kulkien niiden paalta. Laukaisukoneiston osat ovat vaihtokelpoisia 
kaikkiin suomalaisen rynnakkokivaarin eri vuosimalleihin lukuunottamatta malleja 762 RK 71 ja 
71 TP, joissa akselitapit ja vaihtimen akseliosa ovat muita malleja pitemmat. 

Koneiston toiminta ja osien tehtavat on esitetty II luvussa. 

13.1. Purkaminen ja kokoaminen 

Purkaminen: 

- poista aseesta lataus- ja sulkukoneisto 

- laske vasara etuasentoon 

- kohota ruuvitaltan karjella tai tata tarkoitusta varten tekemallasi lankakoukulla sulku- 
varmistimen jousi ylos liipaisimen akselin lukitusurasta 

- tyonna sopivalla poistinpuikolla liipaisimen akselitappi irti 

- siirra tarvittaessa liipaisinta ja pidatinta jousineen eteenpain laatikossa, niin etta voit 
poistaa vaihtimen kaantaen sita vivusta ulosvetoasentoon asti. Tama purkamisjarjestys 
soveltuu kaikille suomalaisille rynnakkokivaareille, joskin koneistetulla laatikolla varus- 
tetussa aseessa voidaan vaihdin poistaa myos ensimmaisena kaantaen se alakautta ym- 
pari ulosvetokohtaansa 

- siirra vasaran jousen saaret pois liipaisimen haarojen paalta 

- nosta liipaisin ja pidatin jousineen ulos laatikosta 

- poista vasaran akselitappi ja ota vasara ja sen jousi ulos laatikosta. Ne sopivat tulemaan 
laatikon takaosasta. 



29 





- poista sulkuvarmistimen akselitappi ja sulkuvarmistin jousineen. Se sopii tulemaan ulos 
lipasaukon kautta. 

Kokoaminen: 

- asenna sulkuvarmistin ja sen jousi paikalleen lipasaukon kautta. Kayta tarvittaessa 
sulkuvarmistimen asenninta (TK 1/6) 

- asenna vasara jousineen viemalla se laatikon takaosasta sisaan, paina sulkuvarmistimen 
jousi akselin alapuolelle. Kayta tarvittaessa vasaran asenninta (TK 1/4) 

- aseta liipaisin ja pidatin jousineen laatikkoon, mutta ala kiinnita akselitappia 

- asenna vaihdin paikalleen 

- kiinnita liipaisimen ja pidattimen akselitappi. Koneistetulla laatikolla varustetussa asees- 
sa voidaan vaihdin laittaa paikalleen myos ennen liipaisimen ja pidattimen akselitappia, 
koska siina vaihdin sopii kaantymaan takakautta kohdalleen 

- aseta ruuvitaltan karjella tai tekemallasi lankakoukulla sulkuvarmistimen jousi paikal- 
leen akselitappien lukitusuriin 

- kokeile poistinpuikolla tyontaen, etta jousi lukitsee ne hyvin 



30 



13.2. Tarkastaminen 

Laukaisukoneiston kunto voidaan todeta koneistoa purkamatta. Osat tarkastetaan silmamaa- 
raisesti ja jousien jaykkyys kasin kokeilemalla. Jousien kunnon toteamiseksi saattaa joskus olla tar- 
peen niiden muodon vertaaminen uusiin jousiin. 

Koneiston osia tarkastettaessa on tarkastettava myos pidattimen alia laatikossa kiinni olevan 
vastimen (2/9) kiinnitys ja eheys. 

Koneiston toiminnan toteamiseksi liikutetaan luistia edestakaisin viritintapista vetaen. Ko- 
neiston toiminnan pitaa olla kohtien 5 ... 8 mukaista kokeiltaessa vaihtimen eri asennoissa. Laa- 
tikon kansi pitaa talloin olla irrotettuna, etta osien liikkumista voidaan tarkastella yksityiskoh- 
taisesti. Taydellinen varmuus laukaisukoneiston toiminnasta, jos siihen on tarvetta pyrkia, saa- 
daan vain koeampumalla ase. 

Vasaran jousen (1/5) jousivoima mitataan kuvan 18 mukaisesti. Kuoleutunut jousi aiheuttaa 
sen, etta kaikki patruunat eivat syty iskuvoiman ollessa riittamaton. 

13.3. Tavallisimmat viat 

Yleensa laukaisukoneiston osat ovat hyvin kestavia. Vikoina saattaa olla jonkin yksittaisen osan 
suuri kuluneisuus, mahdolliset murtumat ja jousien jaykkyyden heikkeneminen. Toiminnallisena 
hairioina saattaa ilmeta sita, etta ase ampuu kaksoislaukauksia tai lyhyita sarjoja, vaikka vaihdin 
on kertatuliasennossa. Tavallisesti tat a vikaa on korjaajan vaikea todeta, koska hairio esiintyy 
usein vain ammuttaessa eika tule esiin koneistoa kasin kaytettaessa. Ammuttaessakin hairio ilme- 
nee satunnaisesti silloin talloin. 

Virheellisesti sarjatulta ampuva ase on korjaukseen lahetettaessa varustettava saatelapulla, etta 
korjaaja osaa kiinnittaa vikaan huomiota. 

Taysikuntoinen ase ei ammu sarjatulta vaihtimen ollessa kertatuliasennossa. Taman kaltaista 
hairiota ei saada aikaan esimerkiksi hitaalla liipaisimen vedolla. Kyseessa on virhetoiminta, joka 
voidaan korjata vain osia vaihtamalla. 




Kuva 18 Vasaran jousen (1/5) jousivoiman tarkastaminen 

- perushuollossa minimivoima saa olla vahintaan 1 ,4 kp 



Roskat ja likaisuus laukaisukoneistossa voivat aiheuttaa hyvin yllattavia virhetoimintoja, joten 
aina hairioiden esiintyessa on ensimmaiseksi tarkastettava koneiston puhtaus. 



31 



13.4. Korjaaminen 

Yksinomaisena korjauksena laukaisukoneistossa on rikkoutuneiden tai toimintahairioita aiheut- 
tavien osien vaihtaminen. Koneistossa ei ole sovitettavia tai viilaten kunnostettavia osia. Osien vii- 
laaminen ei ole sallittua, koska yhden osan viilaamalla sovittaminen aiheuttaa melko varmasti vir- 
hetoimintaa aseessa joko valittomasti tai lyhyen kay ton jalkeen. Vasaran, pidattimen, liipaisimen 
ja sulkuvarmistimen eraisiin kohtiin tulee kaytossa "kuluneisuutta". Toisiinsa osuvat kohdat al- 
kavat kiiltaa. Tama on aseen rakenteenmukaista kiiltamista, jopa iskettymaa, eika tamanlaatuinen 
iskettyma ole merkkina osan vaihtamiselle, jos toiminta muuten on saannonmukaista. Suuresti ku- 
luneet ja iskettyneet osat luonnollisesti vaihdetaan. 

Sarjatulta vaihtimen kertatuliasennolla ampuva ase korjataan vaihtamalla vasara ja pidatin. 
Hairion aiheuttaa kyseisten osien virepintojen kuluneisuus. Nain vaihdetut kuluneet osat on ro- 
mutettava, ettei niita erehdyksessa kayteta uudestaan. Joskus, mutta hyvin harvoin, voi olla tar- 
peen vaihtaa myos liipaisin. 

Sarjatulihairio voi aiheutua myos iskurista, jos se likaisuudesta tai muista syista johtuen pyrkii 
jaamaan kiinni etuasentoonsa tai sen karki ei mene taka-asennossa lukon iskupohjan tasalle tai sen 
alapuolelle. 

Pidattimesta ja vasarasta aiheutuva hairio on vuoden 1 976 jalkeen valmistetuissa aseissa hyvin 
harvinainen, koska silloin muutettiin kyseisten osien valmistusmitoitusta. 

14. Laatikko (kuva 19) 

Laatikko (2/ 1) on aseen sydan, jonka ymparille ase rakentuu. Jos laatikko turmeltuu, niin yleensa 
ase silloin romutetaan ja ehjat osat kaytetaan varaosina muihin aseisiin. 

Laatikon etupaassa on ohjaustappi (2/10) kadensuojuksen asennon ohjausta varten ja kierre 
piipun kiinnittamiseksi seka T-uraleikkaus mannan ohjainputkelle. Valittomasti kierreosan jal- 
keen on laatikon sisalla siihen kiinteasti niitilla (2/3) liitetty lukonkaantaja (2/2). Laatikon sivusei- 
namissa on lukkoa varten jyrsityt sulkuolakkeet. Pohjaan on niitattu vastin (2/9). Samoin on sisalle 
jyrsitty luistin liukujohteet ja ulosheitin seka lipasaukko ja aukko liipaisimelle. Lipasaukon takana 
on niiteilla (2/8) kiinni lippaan salvan runko (2/5), johon hppaan salpa (2/4) ja salvan jousi (2/6) 
kiinnittyvat akselin (2/7) avulla. 

Laatikon alapuolella on kiinni kadensija osineen (5/ 1 . . . 5/7). Kuvan 19 kadensijassa on teras- 
putki ja sen ymparilla muovipaallyste. Kuvassa 21 esiintyy muovista valmistettu kadensija, jossa 
on edelliseen nahden erilhnen Uipaisinkaaren kiinnitys. Laatikon takapaassa on poraus olkatuen 
kiinnittamiseksi ja sen ylapuolella jyrsitty tila kannen takapaata seka palautinta varten. 

762 RK 62 TP:n laatikko eroaa perusmallista vain takapaan osalta (kuva 20). 

Levyrakenteisessa laatikossa (kuva 21) on sen etuosassa niiteilla kiinni sulkupesa, joka sisaltaa 
piipun kiinnityskierteen, sulkuolakkeet, lukonkaantajan ja mannan ohjainputken kiinnitysleik- 
kauksen. Vastaavasti laatikon takaosassa on niitattuna perakappale. Se sisaltaa leikkauksen laati- 
kon kantta ja palautinta varten seka porauksen olkatuen kiinnittamiseksi. Luistin johteet ja ulos- 
heitin on tehty teraslevysta taivuttamalla ja kiinnitetty pistehitsauksella laatikon seinamiin. 

14.1. Tarkastaminen 

Tarkastuksessa on ensin todettava, etta laatikko on kaikin puolin kunnossa ja ettei muodonmuu- 
toksia ole tapahtunut. Sisapuolisen tilan pysyminen mitoissaan voidaan todeta lukon ja luistin 
avulla. Jos ne liikkuvat juoheasti ja esteettomasti, niin laatikossa ei ole painaumia sisaan pain. 

Seuraavaksi tarkastetaan mannan ohjainputken johteet, luistin liukujohteet, ulosheitin, sul- 
kuolakkeet seka kannen ja palauttimen leikkaukset. Todetaan kadensijan kiinni tyksen pitavyys ja 
liipaisinkaaren oikea muoto. 

Lippaan salvan toiminta ja sen jousen jaykkyys kokeillaan kasin. Salvan akseli ei saa kiertya 
salpaa liikuteltaessa. Salvan rungon ja laatikon valisen niittauksen pitavyys tarkastetaan ruuvital- 
talla kevyesti kammeten. Niittaus ei saa antaa periksi. 

Lukonkaantajassa kiinni tetaan huomio sen mahdolhsiin murtumiin ja nousupinnan kuntoon. 
Nousupintaan tulee kaytossa lievaa iskettymaa, mika tavallisesti ei vaikuta aseen toimintaan. Jos 



32 




Kuva 19 762 RK 62 laatikko koottuna 



33 




Kuva 20 762 RK 62 TP laatikon ja nivelen rakenne 



epaillaan nousupinnan olevan liian kulunut, niin se voidaan todeta tutkimalla lukon kaantymista 
sulkuasentoon. Lukonkaantajan niittauksen pitavyys kokeillaan kampeamalla kevyesti ruuvital- 
talla lukonkaantajan ja laatikon valista. Loysyytta ei sallita. 

14.2. Tavallisimmat viat 

Varsinaisen laatikon viat ovat hyvin harvinaisia. Jos niita esiintyy, niin ne ovat yleensa hyvin sel- 
vasti havaittavia murtumia tai muodonmuutoksia. 

Laatikkoon kiinnittyvissa osissa voi ilmeta seuraavia kayton aiheuttamia vikoja: 

— osien kuluneisuutta ja murtumia 

— lippaan salvan jousen kuoleutuminen ja liipaisinkaaren vaantyminen 

— lukonkaantajan halkeaminen tai murtuminen, sen niittauksen loystyminen ja nousupin- 
nan kuluminen 

— lippaan salvan rungon niittien katkeaminen tai niittauksen loystyminen seka salvan ak- 
selin valjyys 

— olkatuen putken kiinnitysulokkeen murtumat 

14.3. Korjaaminen 

Murtuneet, kuluneet ja kuoleutuneet osat vaihdetaan. Vaantynyt liipaisinkaari oikaistaan. 
Laatikkoa (2/1) ei saa millaan tavoin korjata. 




Kuva 21 762 RK 62 76 laatikko koottuna 



35 



Levyrakenteisen aseen perakappaleen, sulkukappaleen tai laatikkoon hitsattujen osien vaih- 
don, niittauksen kiristamisen tai pistehitsauksen korjaamisen saa tehda vain asevarikko sille erik- 
seen annettujen ohjeiden ja piirustusten mukaisesti. 

a) Lukonkaantajan vaihtaminen 

Lukonkaantaja on vaihdettava silloin, kun se on murtunut tai haljennut. Ohjauspinnaltaan isket- 
tynyt tai kulunut lukonkaantaja v^ihdetaan, jos se ei kaanna lukkoa hyvin. Nousupintaa ei saa vii- 
laamalla korjata. 

Lukonkaantajan loystynyt niittaus korjataan soveltaen kaantajan vaihtamisesta annettuja oh- 
jeita. 

Vaihtamisen suoritus: 

- irrota aseesta laatikon kansi, lataus- ja sulkukoneisto seka kadensuojus 

- merkitse taltalla ohut merkkiviiva piipun ja laatikon saumakohtaan aseen alapuolelle 

- irrota piippu aseesta kohdan 15.3. mukaisesti 

- aseta ase lukonkaantajan niitin talttausalustaan (TK 2/2-4) 

- meista kaantajan niitin kanta aseen alapuolelta. Taltan leveys enintaan 10 mm. Poista 
niitti poistinpuikolla. 

- puhdista lukonkaantaja ja lukonkaantajan tila 

- aseta uusi lukonkaantaja ja niitti paikalleen ja kiinnita lukonkaantajan niittausvastin 
(TK 2/2-3) aseeseen 

- suorita niittaus kayttaen niitinvedinta TK 2/2-2 ja niittausmeistia TK 2/2- 1 . Tue ase hy- 
vin niittauksen aikana. Poista niittausvastin (TK 2/2-3) aseesta 

- kokeile ruuvitaltalla kammeten, etta niittaus on tiukka. Tarkasta, ettei lukonkaantaja ole 
murtunut niittauksen aikana 

- pane lukko ja luisti aseeseen 

- tarkasta katsomalla piipun kiinnitysaukon kautta, etta lukko ei kosketa niitin kantaa, 
kun tyonnat luistin hitaasti eteen, ja etta lukko kaantyy normaalisti sulkuasentoonsa 

- jos lukko koskettaa niitin kantaan, niin korjaa vika viilaamalla kantaa piipun kiinnitys- 
aukon kautta n. 10 mm paksulla pyorealla viilalla ja puhdista ase viilauslastuista. Viilaa 
niin, ettei tule sepan jalkia muualle aseeseen kuin niitin kantaan ja tarkasta tulos uudes- 
taan luistin ja lukon avulla 

- sinista viilausjaljet niitissa kylmasinistysnesteella 

- kiinnita piippu ja kokoa ase kohdan 15.3. mukaan kollimaattorikohdistuksineen ja sul- 
kuvalitulkkauksineen 

Levyrakenteisissa aseissa (762 RK 62 76, 762 RK 71 ja 762 RK 71 TP) lukonkaantajan vaih- 
taminen poikkeaa edellisesta seuraavasti: 

- ennen piipun auki kiertamista on poistettava sulkupesan etummainen niitti meistaamalla 
ja poistinpuikolla (katso kohta 15.3.) 

- lukonkaantajan niitti poistetaan poraamalla 6 mm:n poralla niittia laatikon sisaltapain 
niin paljon, etta se voidaan poraussuunnasta pain poistaa poistinpuikolla. Porauksen ai- 
kana ase pitaa olla kiinnitettyna ruuvipuristimeen 

- lukonkaantaj an niitti on 1 2 mm pitka. 762 RK 62 : n niitti ei kay , koska se on lyhyempi 

- niittaustyokaluina kaytetaan perakolmion niitinvedinta TK 4-4 ja niittausmeistia TK 4-3 

- piipun kiinnityksen j alkeen niitataan sulkupesan uusi etummainen niitti paikalleen kayt- 
taen sopivaa niittausalustaa ja meistia (katso kohta 15.3.) 



b) Lippaan salvan ja jousen vaihtaminen 

- poista salvan akseli 3:n mm:n poistinpuikolla. Tue ase salvan rungosta hyvin 

- jos aiot kayttaa samaa akselia uudestaan, niin naputtele vasaralla alasinta vasten akselin 
paiden levennykset oikeaan halkaisijamittaansa 



36 



- aseta uusi salpa ja jousi seka akseli paikalleen. Jousen takapaa jatetaan tassa vaiheessa 
viela vapaaksi salvan ja sen rungon valiin. 

- levita akselin molemmat paat vahan kerrallaan vuoronperaan kayttaen meistia TK 2/7 ja 
alasinta TK 2/7-1 

- paina ruuvitaltan karjella salvan jousen takapaa vinottain salvan rungon kulmaukseen ja 
siita edelleen alas, jolloin jousi napsahtaa paikalleen 

- kokeile, etta salpa liikkuu hyvin ja, ettei akseli pyori salpaa liikuteltaessa 

- tarkasta lipasaukon tulkilla TU 2-1, etta salpa on kohdallaan 

c) Lippaan salvan rungon vaihtaminen 

- irrota aseesta kansi, lataus- ja sulkukoneisto seka laukaisukoneisto 

- meista taltalla aseen alapuolelta salvan rungon kiinnitysniittien kannat irti 

- poista niitit poistinpuikolla 

- niittaa uusi runko paikalleen kayttaen kiinnitinta TK 2/5- 1 ja meistia TK 2/5-2. On pa- 
rasta tehda ensin jokaiselle niitille alkuniittaus ja sitten lopullinen kiristysniittaus 

- kokeile ruuvitaltalla kammeten niittauksen pitavyys. Levyrakenteisissa aseissa on niita- 
tessa varottava, ettei vahingoiteta salvan rungon kohdalla laatikon sisapuolella olevaa 
pistehitsauksella laatikkoon kiinnitettya tukipalaa 

- loystynyt niittaus kiristetaan soveltaen edella esitettya uuden rungon niittausta 

- kiinnita ase porauskiinnittimeen TK 2/5-3 

- poraa 5 ,0 mm : n poralla reika salvan runkoon porauskiinnittimen maaraamaan paikkaan 
lippaan salvan akselia varten. Varaosarungoissa ei ole akselinreikaa valmiina, koska sen 
tarkka paikka salvan toiminnan varmistamiseksi voidaan maarittaa vasta silloin, kun 
runko on niitattu paikalleen 

- kiinnita salpa ja jousi b-kohdan mukaisesti tulkkitarkastuksineen 

- kokoa ase 



15. Piippu (kuva 22) 

Piippu on valmistettu takomalla nuorrutusteraksesta. Se kiinnittyy kierreliitoksella laatikkoon. 
Levyrakenteisissa aseissa on piippu kiinni kierteella sulkupesassa. 

Sisapinta on eraissa valmistussarjoissa paallystetty kromilla. Kromattu pinta on erittain hyva 
kestamaan kulutusta seka ruutikaasujen ja kosteuden aiheuttamaa korroosiota. Piipun keskiosalla 
on kadensuojuksen kiinni tysosat; kadensuojuksen mutteri (3/7), jousialuslevy (3/ 1 1- 1) ja tukiren- 
gas (3/11-2). 

Kaasukammio (3/2) liittyy puristussovitteella piippuun. Kiinnitys on varmennettu kahdella 
kartiosokalla (3/9). Kaasukammioon kuuluu hihnalenkki ja ylaosaan kiinnittyy etutahtain. Se ka- 
sittaa seuraavat osat: jyvan jalka (3/4), jyva (3/5), jousi (3/12), siirtoruuvit (3/6), valaiseva jyva (3/ 
13), jyvan jousi (3/ 14) ja jyvan akseli (3/15). Valaisevassa jyvassa on liimattuna lamppu (3/13-2), 
joka sisaltaa keltaista valoa loistavaa tritiumkaasua. Liekinsammutin (3/8) on kierteella kiinni pii- 
pussa ja sammuttimen pitaa oikeassa asennossa kartiosokka (3/ 10). Liekinsammuttimessa on kiin- 
nitystilat pistinta ja sysayksenvahvistinta varten. 

Piipun takapa^han on jyrsitty ulosvetimen lovi. Piipun kiinnitys laatikkoon tukeutuu laippaan. 

Kuvissa 23 ja 24 esitetaan erimallisia etutahtaimia. 

Jyvan jalan (3/4) rakennetta on jalkikateen vahvennettu (kuva 25). Muutos aiheutti myos pi- 
tuusmuutoksen jouseen 3/12. 

Uudenmallinen jousi sopii kaytettavaksi molempien jyvan jalkojen kanssa. 

Vanhanmallista jousta tulee ensisijaisesti kayttaa vanhanmallisen jyvan jalan kanssa, joskin si- 
ta voidaan kayttaa myos uudenmalliseen jalkaan, mutta silloin jyvan siirtoruuviin ei muodostu sita 
kierrettaessa merkkinapsauksia. 

Uudenmallinen jousi, joka on ollut vanhanmallisessa jalassa, on painunut kasaan niin, ettei se 
muodosta merkkinapsauksia uudenmalliseen jalkaan laitettaessa ellei jousta ensin taivuteta alku- 
peraiseen muotoonsa. 



37 




Kuva 22 762 RK 62 piippu koottuna 



38 



3/13 3/4 




Kuva 23 762 RK 62 etutahtain osa- ja kokoonpanokuvana 




Kuva 25 762 RK 62 jyvanjalka 3/4 ja jousi 3/12 uusi ja vanha malli 



40 



15.1. Tarkastaminen 

Piippu tarkastetaan ja luokitellaan Paaesikunnan taisteluvalineosaston pysyvaismaarayskokoel- 
massa kasiaseiden tarkastuksesta annettujen ohjeiden mukaan. 

Tarkastuksessa kaytetaan apuna tarkastuspeilia TK 3/1. Piipun suoruuden toteamiseksi voi- 
daan tarvittaessa kayttaa suoruustulkkia TU 3 / 1- 1 . Kaliiperimittaus tehdaan kayttaen 7,62 mm:n 
aseille tarkoitettua tulkkisarjaa. 

Patruunapesa tarkastetaan tarvittaessa koeampumalla ase ja mittaamalla hylsyn muodonmuu- 
tokset patruunapesan vikojen toteamiseksi. Siita saadaan riittavan luotettava kasitys patruunape- 
san kunnosta kaytettyjen piippujen ollessa kyseessa. Piippuun kiinnittyvien osien kunto tutkitaan 
silmamaaraisesti ja lisaksi kasin kokeilemalla kaasukammion ja liekinsammuttimen kiinnitys. 
Kaasukammio ei saaliikkua kasin vaannettaessa. Valaisevan jyvan ja tahtainlevyn lampun toimin- 
ta voidaan tarkastaa vain pimeassa. Talloin tarkastajan pitaa olla pimeassa ennen tarkastamista 
niin kauan, etta silma mukautuu tahan olotilaan. 

15.2. Tavallisimmat viat 

Useimmin esiintyvina vikoina, joihin annetaan myos korjausohjeet, ilmenevat seuraavat rikkou- 
tumat ja muodonmuutokset: 

- jyvan siirtovaran loppuminen 

- liekinsammuttimen kiinnityksen valjyys ja sakaroiden vaantymat ja murtumat 

- kaasukammion hihnalenkin katkeaminen 

- jyvatunnelin muodonmuutokset 

- piipun vaaryys 



15.3. Korjaaminen 

Rikkoutuneet osat vaihdetaan, ellei niista ole annettu korjausohjetta. 
a) Jyvan siirtovaran korjaaminen 

Jos aseen kohdistaminen sivusuunnassa ei ole mahdollista jyvan siirtovaran loppumisen vuoksi, 
niin vika korjataan kiertamalla piippua laatikkoon nahden. 

Vian voi aiheuttaa piipun vaaryys, laatikon kannen vaihto tai korjaus ja takatahtaimen osien 
vaihto. 

Ennen kuin siirtovaran korjaamiseen ryhdytaan, on harkittava piipun mahdollinen oikaisutar- 
ve d-kohdan mukaisesti. 

Suoritus: 

- suorita aseelle optinen kohdistus varmistuaksesi, etta korjaus on tarpeellinen 

- irrota aseesta laatikon kansi, lataus- ja sulkukoneisto seka kadensuojus 

- merkitse taltalla piipun asento sen ja laatikon yhtymakohtaan aseen alapuolelle ellei siina 
ole aikaisemmin tehtya merkkiviivaa 

- kiinnita ase piipusta sen suoralta osalta ylosalaisin asennuspuristimeen TK 3 niin lahelta 
piipun laippaa kuin se on mahdollista 

- aseta kiintoavain TK 3-2 laatikon pohjapuolelta pain aivan laatikon etuosaan. Avaimen 
ote laatikon ylapuolelta pain voisi murtaa siina olevat mannan ohjainputken johteet. 
Laatikon etuosa taas puolestaan kestaa kiertamisen aiheuttaman rasituksen, mita sen 
keskiosa ei kestaisi. 

- kierra laatikon ja piipun kierreliitos loysalle. Levyrakenteisessa aseessa saa kierretta loy- 
sata enintaan neljanneskierroksen verran, koska silloin sulkupesan etummainen niitti es- 
taa kiertamasta piippua enemman auki, ellei niittia poisteta, mika ei ole tarpeellista tassa 
korjauksessa. 



41 



- ota momenttiavain TK 3 / 1 - 1 . Nollaa se ja kierra laatikko takaisin kiinni merkkiviivasta 
hieman yli tai alle tarpeen mukaan. 

Jos jyvan siirtovara on loppunut vasemmalle, toisin sanoen, jos jyva on nyt vasemmassa 
reunassa, niin silloin laatikkoa kierretaan hieman yli merkkiviivan. Jos siirtovara on lop- 
punut oikealle, niin kiertaminen pitaa lopettaa ennen merkkiviivojen taydellista kohtaa- 
mista. Tavallisesti tarvittava poikkeama alkuperaisesta kiinnityksesta on 0,05 ... 0,5 mm 
merkkiviivojen asemaerona ilmoitettuna. 

Suurin sallittu poikkeama saa olla enintaan 1,0 mm. Jos poikkeama on valilla 0,5 ... 1,0 
mm, niin silloin on erityisen huolellisesti tarkastettava kaasukammion kiinni tys ja asento 
piippuun nahden seka etutahtaimen kunto ja kiinnitys. Tama on tehtava siksi, etta voi- 
daan olla varmoja, ettei vika ole naissa osissa. 

- totea kiinnitysmomentti avaimen mittakellon laahausosoittimelta. Pienin sallittu kiinni- 
tysmomentti on kaytetyilla aseilla 100 Nm. Ylarajaa kiinnitysmomentille ei maarata, 
mutta on itsestaan selvaa, ettei kierretta pida pakottaa vakisin niin tiukalle, etta ase sar- 
kyy. Laatikon kiinni kiertaminen on tehtava tasaisesti ilman nykayksia. 

- kokoa ase ilman kadensuojaa ja tarkasta siirtovaran riittavyys kohdistuskollimaattorilla. 
Korjauksen jalkeen on jyvalla oltava siirtovaraa vahintaan 1 mm molempiin suuntiin. 
Kuitenkin yksittaistapauksissa voidaan hyvaksya yli 0,5 :n mm:n siirtovara. Naita siir- 
tovaratoleransseja kaytetaan vain korjauksen yhteydessa. 

- jos siirtovara ei korjauksen jalkeen ole riittava, niin korjaus on tehtava uudestaan 

- kun siirtovara on saatu halutun suuruiseksi, niin tarkasta, etta mannan ohjainputki me- 
nee hyvin paikalleen ja manta liikkuu putkessa esteettomasti 

- kokoa ase, tulkkaa sulkuvah ja tarkasta, etteivat ulosvetimen kulmat tormaa piipussa ole- 
van ulosvetimen loven paatekohtiin 



b) Liekinsammuttimen korjaaminen 

Valjyyden poistaminen 

Liekinsammuttimen pieni liike sita kasin kierrettaessa on melko yleista. Vialla ei ole merkitysta 
aseen ampumakuntoisuuteen. Tehtyjen tutkimusten mukaan tama valjyys ei lisaa aseen hajontaa. 
Asetta ei pida maarata taman vian takia korjaukseen, jos Uikkuminen on vahaista. "Niukasti nit- 
kuminen" sallitaan, mutta "lonksahtelua" ei sallita, koska vian pahetessa saattaa piippu turmeltua. 
Korjauksen yhteydessa vahainenkin valjaliike on syyta korjata. 
Suoritus: 

- tutki kummasta suunnasta kartiosokka on asennettu ja merkitse asennussuunta muistiin 

- tue ase Hekinsammuttimesta alustalle ja poista sokka poistinpuikolla ja kierra liekinsam- 
mutin irti 

- pese ja kuivaa Hekinsammuttimen ja piipun kierreosa esimerkiksi asetonilla tai muilla lii- 
man valmistajan suosittelemilla Huottimilla 

- mittaa piipun suuosan kaliiperi ja merkitse muistiin 

- sivele piipunsuun kierteeseen Loctite Superfast 242-lukiteliima 

- kierra liekinsammutin paikalleen ja tyonna uusi kartiosokka (3/10) koko 3x50 mm rei- 
kaansa 

- kiinnita ase muovileukojen valiin ruuvipuristimeen si ten, etta piippu ja liekinsammutin 
lukkiutuvat molemmat liikkumattomaksi 

- ota sokka irti 

- kunnosta sokan reika sita kasin kalvimalla (1:50 kartiokalvin 3 mm) niin paljon, etta 
reika tulee uutta vastaavaksi 

- puhdista kalvittu reika 

- tyonna sokka reikaan ja napauta se hyvin kevyesti paikalleen 

- merkitse sokka katkaisua varten piirtopuikolla. Ota merkitessa huomioon sokan painu- 
minen hieman syvempaan lopulHsesti paikalleen asennettuna 

- irrota sokka, katkaise se rautasahalla merkityista kohdista, tasoita sahauspinnat ja pyo- 
rista leikkaavat sarmat. Sokan oikea pituus on 20 mm. 



42 



— naputtele pienella. enintaan 200 g:n vasaralla lyhennetty sokka paikalleen si ten, etta se 
lukitsee liekinsammuttimen hyvin piippuun. 

VARO PAKOTTAMASTA SOKKAA LIIAN SYVALLE TAI LYOMASTA LIIAN 
LUJAA VALTTAAKSESI AIHEUTTAMASTA KOHOUTUMAA PIIPUN SISAL- 
LE. 

— tarkasta muistiin merkitylla kaliiperitulkilla, etta se menee yhta kevyesti sisaan kuin en- 
nen korjausta. Jos tulkilla havaitaan kohoutuma, niin silloin sokka on asennettu liian suu- 
rella voimalla. 

— kohoutumaa ei periaatteessa sallita yhtaan, mutta, jos sita kuitenkin virhesuorituksena 
tulee, niin piipun kaliiperimuutoksena sallitaan sita 0,01 mm ennen korjausta mitattuun 
kaliiperiin nahden. Suuremmat kohoutumat aiheuttavat aseen evakuoimisen varikkokor- 
jaukseen 

— sinista sokan paat 

— anna lukiteliimalle kuivumisaikaa vahintaan kuusi tuntia huonelampotilassa 



Liekinsammuttimen oikaiseminen 

Oikaiseminen voidaan tehda liekinsammutinta irrottamatta. 

Ulospain vaantyneet sakarat oikaistaan tyontamalla sakaroiden keskelle oikaisutuurna TK 3/ 
10 ja vasaroimalla tuumaa vasten vaantymat suoraksi. 

Sisaan pain vaantyneet sakarat oikenevat, kun pakotat vasaralla tuurnan sakaroiden valiin. 
Saattaa olla, etta aina ei riita yksi tuurna, vaan joudutaan kayttamaan useita halkaisijaltaan eri mit- 
taisia tuurnia. 

Oikaisun jalkeen on tarkastettava, ettei sakaroihin ole tullut murtumia. Tulkkaaminen kay 
painsa sysayksenvahvistimella, jolloin varmistuu sakaroiden oikea asento. 

Liekinsammuttimen vaihtaminen 

Vaihtaminen on tarpeen hyvin harvoin. Vaihdon syina ovat murtumat tai sokan reikien hakkau- 
tuminen. 

Suoritus: 

— irrota liekinsammutin valjyyden poistamisen yhteydessa neuvotun mukaisesti. Muista 
merkita muistiin sokan asennussuunta 

— valitse varaosista sellainen uusi liekinsammutin, mika kierrettaessa pohjaan saakka aset- 
tuu siten, etta pistimen kiinnityskorvake osuu mahdollisimman tarkasti kohdalleen. Kor- 
jaus onnistuu viela taydellisesti, vaikka liekinsammutin kiertyy puoli kierrosta yli kiinni- 
tyskohtansa. 

- ota uusi sammutin irti ja poraa kolmen millimetrin poralla siihen reika alkureian mu- 
kaisesti. Ellei liekinsammuttimessa ole alkureikaa, niin kayta poratessa porausohjainta 
(TK 3/ 10-1). Kayta poratessa liekinsammuttimen sisalla taytteena piipun paksuista te- 
rastankoa ettei pora muuta suuntaansa tullessaan esiin liekinsammuttimen sisalla ennen 
lopullista lapimenoa. 

- suorita liekinsammuttimen esikalviminen sen irrallaan ollessa muistiin merkitysta sokan 
asennussuunnasta 

— kierra sammutin paikalleen 

- tarkasta onko reika piipussa olevan entisen uran kohdalla. Reian ja uran ei tarvitse olla ai- 
van kohdakkain. Tarkeinta on, etta sokka ottaisi uran etureunalta piippuun kiinni. Uran 
takareuna voi jaada hieman vajaaksi kalvimisen jalkeen. 

Elleivat reika ja ura ole riittavan hyvin kohdakkain, niin kokeile toisella varaosalla. 

- kun reika ja ura ovat toisiinsa nahden sopivasti, niin suorita kalviminen ja liekinsam- 
muttimen asentaminen kuten kohdassa valjyyden poistaminen kayttaen lukiteliimaa 
ja pitkaa kartiosokkaa 



43 



Kun piipun vaihdon yhteydessa asennetaan uusi liekinsammutin paikalleen, tehdaan se naiden 
ohjeiden mukaisesti. Kuitenkin sokan reika sammuttimeen porataan sen ollessa piipussa kiinni, 
jolloin samalla porauksella muodostuu piippuun sokan ura. Kayta porausohjainta (TK 3/2-3). 



c) Kaasukammion korjaaminen 

Kaasukammio vioittuu harvoin. Tavallisin vika on hihnalenkin katkeaminen tai etutahtaimen 
kiinnitysleikkausten murtuminen. Murtunut hihnalenkki korjataan, ellei voida vaihtaa koko kaa- 
sukammiota, kuvien 26, 27, 28 ja 29 mukaisesti. 

Irrottaminen 

- irrota aseesta laatikon kansi, kadensuojus, lataus- ja sulkukoneisto, laukaisukoneisto ja 
etutahtain 

- irrota liekinsammutin kohdan 15.3. b:n mukaisesti 

- poista kaasukammion kartiosokat. Selvita sita ennen niiden asennussuunta ja merkitse se 
muistiin. 

- kiinnita ase kaasukammion irroituskiinnittimeen (TK 3/2) 

- aseta piipun suulle suojaholkki, ettei suu vioitu kammion irroituksessa 

- paina puristimella piippu irti kaasukammiosta 

Entisen kaasukammion asentaminen takaisin paikalleen 

- kiinnita ase kaasukammion asentimeen (TK 3/2-1) 

- kuumenna kaasukammio n. 250°C-300°C lampotilaan 

- aseta kammio pihdeilla piipulle ja paina se tyokalun tyontimella paikalleen. Paina tyon- 
timella kammiota kunnes se on jaahtynyt ja supistunut puristustiukkuuteen. 

- anna kammion jaahtya vapaasti ilmassa kasittelylampotilaan 

- tarkasta ovatko sokkien reiat oikeilla kohdillaan. 
Elleivat ole, niin tyo on uusittava alusta alkaen. 

- tarkasta kaasukammion paikka asematulkilla TU 3/2-1 ja mittapalalla TU 3/2-2 

- kalvi reiat tarpeen mukaan (1:50 kartiokalvin 3 mm) 

- kiinnita kartiosokat samalla tavoin kuin kohdassa 15.3. b kiinni tettiin liekinsammutti- 
men sokka. Jos sokkien reikia on vain vahan kalvittu, niin silloin voidaan kayttaa alku- 
peraisia lyhyita sokkia sellaisenaan. Muussa tapauksessa on kaytettava pitkia 
3 X 50 mm sokkia kuten liekinsammuttimen korjauksessa. 

- tarkista kaasureika, etta se on puhdas metallijaysteista 



Uuden kaasukammion asentaminen 

- tarkista ennen kammion kuumentamista, ettei se mene kylmana paikalleen. Talla toimen- 
piteella varmistetaan, ettei kammio ole liian valja piippuun nahden. 

— kuumenna ja tyonna kaasukammio paikalleen edellisen kohdan mukaisesti ja anna jaah- 
tya. 

- tarkasta kaasukammion paikka asematulkilla TU 3/2-1 ja mittapalalla TU 3/2-2 

— poraa 3 mm:n poralla sokkien reiat tyokalua TK 3/2-3 kayttaen. 

- kalvi reiat ja asenna sokat paikalleen kuten edella 

— kiinnita ase porauskiinnittimeen TK 3/2-2. 

- poraa pylvasporakoneessa kaasukammioon kaasureika 4 mm:n poralla esireian mu- 
kaisesti. Porassa on kaytettava rajoitinta, ettei vahingossa paineta poraa piipun vastak- 
kaisen puolen rihloihin. 

— puhdista kaasureika ja tarkasta, etta se on yhdensuuntainen ja samalla kohtaa piipussa 
olleen kaasureian kanssa. Pienilla suuntavirheilla ei ole merkitysta. 



44 



Kuva 26 




Vormistus p/stepuiko/lo. 



Kuv. 80| 



/ EsMoppi <f>1*9 



— Pianolonko 



Hihnolenkki 
RunkoniiMi 



46-4-/8 



/^Qosukomrnio 



5-4 -'87 



Whna/enkki koottuna 



Kpt 



Esine 



Osa 



Ultt. piir. Alnt 



Huomoutuksio 



Oli 



Koekappn teM P iimtU9 



16. :un oratn 



On 



Korj. 



Paaesikunta 


Suhdc 


Pun. 


f 6,6.73 




2:{ 


Tark. 


2A6.73 




Aseteknil linen osasto 


Vorm. 








Hyv. 







762 rk 62 
H/hnalenkin korjous t vel 



Korvaa: 



5-4-186 



Korvattu: 



45 

Kuva 27 




















4 






v / / AiJ' / / / / / / / / / > 



*J /cbr/ouksen mi hit us soma my 6 s 
paivoiohfoinoseen Jcoos ukommios sa. 



Lastuava tyftstft ja pu- 
ristustydt TES 3 30 - 30 


Nimellismitat 


Eromitat 


Yli 


Asti 


Karkea 


1 

10 
100 


10 
100 

300 


± 0.4 
± 0,6 
+ 0.8 


3. 
1000 

3<:oo 


1000 
3000 
10000 


± 1.2 
± 2.0 

i 4.0 




Kuv. 80 



/<bQ5Ukammio 



Kpl 



Esine 



Osa 



L//tt. piir. 



Aine 



Huomautuksia 



Oli 



On 



Korj. 



(nppaleen piirusws 



IB. 3.811 33231+ - 



Pun. 


/A6.73 




Tark. 


20.6.93 




Varm. 






Hyv. 







Paaesikunta 
Aseteknillinen osasto 



Suhde 
2-f 



762 rk 62 
U/hnoJenkin kor/ous , vel 



Korvaa: 



5-4-187 



Korvattu: 



46 



Kuva 28 




Lastuava tydst6 ja pu- 
rictusty&t TES 3 30- 30 


Nlmellismitat 


Eromttat 


Yii 


Asti 


Keskl 


1 

10 

100 


10 
100 
300 


±0.2 
f- 0.3 
+ 0,4 


3'.0 
1000 


1000 
3000 


+ 1.0 



Kuv 30 




/ Punkon///f/ 



Kpl 



£ s / n e 



Osa Liitt. piir. Aine 



Huomautuksia 



Ofi 



On 



Koekappzfeen piirusfus- 



16. 3.811 03235 



Korj. 



Paaesikunta 
Aseteknillinen osasto 



Suhde 

j2-/ 



Pan. 






Tark. 


20.6.73 




Vorm, 






Hyv, 







762 rk 62 
Hihnolenkin korjous ~, vel 



Korvaa: 



5-4-188 



Korvattu: 



47 

Kuva 29. 




3 


/lihnnlcnkki 


29/2 


'6 /a 30 






kpl 


Esine 




Piir. ns 


Aine \ 


Huomautuksia 


o// 

On 


16. 3.811 03236 


Puolustusministerio 
Taisteluvalineosasto 


Suhde 

2:/ 








Piirt. 


23.5.3S 


K 0. 


Tark. 






Huv. 






HivSori m/39. 

A la/<ann/A'o ja ol as/c/oron g as . 


Horvao: 1 


46 -4- 18 a 


Korvattu: 



48 



d) Piipun oikaiseminen 

Arvioitaessa piipun vaantyman oikaisutarvetta on pidettava paaperiaatteena sita, etta sellaista 
vaantymaa, mika ei aiheuta jyvan siirtovaran loppumista, ei oikaista. 

Myoskaan sellaista vaantymaa, mika on aiheuttanut siirtovaran loppumisen, ei oikaista, mikali 
siirtovara saadaan riittavaksi piipun kiertamisella. 

Vaantyma, mika on todettavissa piipun ulkopuolelta, oikaistaan aina. 

Mahdollinen piipun vaaryys ei vaikuta aseen hajontaan. 

Yleisin vaantymakohta on valittomasti kaasukammion etupuolella. Joskus, mutta hyvin har- 
voin, esiintyy vaantymia kaasukammion ja laatikon valilla. 

Piipun saa oikaista vain laatikosta irrotettuna, jolloin pitaa myos liekinsammutin ja kaasukam- 
mio poistaa piipusta. 
Suoritus: 

— irrota aseesta laatikon kansi, lataus- ja sulkukoneisto seka kadensuojus 

— merkitse taltalla piipun asento sen ja laatikon saumakohtaan ellei siina ole aikaisemmin 
tehtya merkkiviivaa 

— poista liekinsammutin b-kohdan mukaisesti 

— poista kaasukammio c-kohdan mukaisesti 

— poista kadensuojuksen kiinnitysosat 

— irrota piippu a-kohtaa soveltaen. Levyrakenteisissa aseissa pitaa poistaa sulkukappaleen 
etummainen niitti ennen piipun irrotusta. 

— oikaise piippu heittopuristimella 

— kiinnita piippu takaisin paikalleen 

— aseta kadensuojuksen kiinnitysosat piippuun 

— asenna kaasukammio ja liekinsammutin b- ja c-kohtien mukaisesti 

— kokoa ase ilman kadensuojusta 

— suorita op tinen kohdistus ja korjaa tarvittaessa jyvan siirtovara riittavaksi kohdan a mu- 
kaisesti 

e) Etutahtaimen korjaaminen 

Murtuneet tai muuten kayttokelvottomat osat vaihdetaan uusiin. Kolhiutunut jyvatunneli oikais- 
taan oikaisutyokalulla (TK 3/4) lyoden oikaisutuurna vasaralla tunnelin sisaan ja tarpeen mukaan 
vasaroiden seinamat suoriksi. Oikaisua varten on jyvan jalka irrotettava. 

f) Piipun vaihtaminen 

— poista aseesta laatikon kansi, lataus- ja sulkukoneisto seka kadensuojus ja laukaisuko- 
neisto 

— irrota piippu 

— poista piipusta liekinsammutin ja kaasukammio 

— kierra uusi piippu paikalleen, mutta ota huomioon se, etta uutta piippua asennettaessa 
kiinnitysmomentti pitaa olla 200- 250 Nm. Kiinnityskierteeseen laitetaan kiinnijuut- 
tumisen estava kuumuutta kestava rasva. Levyrakenteisen aseen ollessa kyseessa pitaa 
varaosapiipun kierteessa olla ura sulkupesan niittia varten. Varaosapiippuja on tehty 
myos ilman tata uraa. 

— tulkkaa sulkuvali luistia ja lukkoa kayttaen. Lukosta on tata varten poistettava ulosvedin, 
koska piipussa ei viela ole jyrsittyna ulosvetimen lovea. Jos sulkuvali ei ole oikea, niin 
kierra piippua tarvittavaan suuntaan kiinnitysmomentin sallimissa rajoissa. Ellei sitten- 
kaan sulkuvalia saada oikeaksi, kokeile toisella varaosapiipulla. 

— jyrsi ulosvetimen tila piippuun kuvan 30 mukaan piipun ollessa aseessa kiinni 

— jyrsi kadensuojan mutterin tukirengasta ja aluslevya varten tarvittava ura piippuun ku- 
van 3 1 mukaan 

— kiinnita uusi kaasukammio ja uusi liekinsammutin niista annettujen ohjeiden mukaisesti. 
Kayta porausohjainta TK 3/ 10- 1 . Uuteen piippuun voidaan asentaa myos aseen entinen 
kaasukammio ja liekinsammutin. Talloin kartiosokkien uran poraus piippuun kaasu- 



49 



kammiossa tai liekinsammuttimessa jo olevien sokanreikien lapi vaatii hyvin teroitetun 
poran tai mieluimmin tappijyrsimen, koska porauksen alkupinta ei ole taso. Tyo vaatii te- 
kijaltaan myos hyvin korkeata ammattitaitoa. 

- kiinnita ase porauskiinnittimeen TK 3/2-2 

- poraa 4 mm:n poralla kaasureika kaasukammioon ja samalla piippuun. Porassa pitaa 
olla rajoitin, ettei vahingoiteta piipussa kaasureian vastaista rihlapintaa. Kun pora on la- 
paisemassa piipun sisapintaa, niin silloin pitaa poran syotto olla hyvin varovaista. Siten 
vahennetaan porausjaysteiden muodostumista piipun sisapintaan. 

- puhdista kaasureika ja piippu. Kayta terasvillaa puhdistaessasi piippua kaasureian koh- 
dalta, jolloin irtoavat reian ymparilta mahdolliset jaysteet. 

- kokoa ja tarkasta ase seka tee optinen kohdistus 

- suorita koeammunta 

g) Piipun suuporaus 

Suuporauksen tarkoituksena on sailyttaa aseen taistelukelpoisuus ilman piipun vaihtoa. 

Mikali piippu on vain suuosastaviallinen,poistetaanvika poraamalla lyhyelta matkalta rih- 
lat pois. 

Suuporauksellakorjattaviavikojaovatlaajentuma, painauma tai suukartiokkuus, josseylit- 
taa 0,04 mm. Suukartiokkuuden poistamisella pyritaan aseen hajonnan pienentamiseen. 

Porauksen saa suorittaa ainoastaan pylvas- tai poytaporakoneella ja itsekeskittyvaa porais- 
tukkaa kayttaen. 
Suoritus: 

- irrota aseesta laatikon kansi seka lataus- ja sulkukoneisto 

- kiinnita ase piipun suuporauskiinnittimeen (TK 3/1-3) 

- poraa piipun suuporalla (TK 3/1-2) 30 mm:n matka piipunsuusta lukien 

- puhdista piippu ja kayta suuosan puhdistukseen terasvillaa jaysteiden poistamiseksi 

- kokoa ase 




4,7 (* 0,1 ) 



Ura on levyrakenteista 
rynndkkbkivddrid varton 




B 




B-B 



Kuva 31 Kadensuojan kiinnitysosien 
uran jyrsinta 



A- A 



Kuva 30 Ulosvetimen tilan jyrsinta 



50 



16. Olkatuki (kuva 32) 

Olkatuen putki (4/2) kiinnittyy puristussovitteella laatikon takaosaan. Kiinnitys on varmistettu 
neljalla tulppahitsilla. Putken ja laatikon valissa on vastinlevy (4/ 1) estamassa putken sisalla ole- 
vaa kuppia (4/ 10) ja jousta (4/ 1 1) tyontymasta laatikon sisalle. Jousi ja kuppi painavat putkessa 
sailytettavia puhdistusvalineita kantta (4/6) vasten, etteivat puhdistusvalineet aiheuttaisi helinaa 
taistelijan liikkuessa. 

Putken ymparilla on muovinen paallyste (4/3) suojaamassa ampujan poskea kylmalla saalla 
metallin kosketukselta. Kolmionmuotoinen peralevy (4/4) on kahdella niitilla (4/12) kiinnitetty 
putkeen. Peralevyn etuosa tyontyy paallysteen takapaan paalle. Peralevyyn on hitsattu kiinni hih- 
nalenkki (4/9) joko vasemmalle sivulle tai vaihtoehtoisesti (ve 2) peralevyn alle. 

Kolmionmuotoisen peralevyn asemesta on myos kaytetty eraissa valmistussarjoissa kuvassa 35 
esitettya peralevya. Se on kaytosta poistuva peralevymalli. Korjauksen yhteydessa se vaihdetaan 
kolmionmuotoiseen levyyn. 

Olkatuen putki on 762 RK 60- ja 762 RK 7 1 - malleissa muita lyhyempi. Aseessa 762 RK 7 1 TP 
on olkatuki kaksihaarainen aseen alle taittuva (kuva 36). 

762 RK 62 76- mallissa on olkatuen putki kiinnitetty perakappaleeseen, joka on niiteilla kiinni 
laatikossa. 

Putkessa sijaitsevan puhdistusvalinetilan sulkee peralevyssa oleva sivuunkaantyva kansi (4/6). 
762 RK 62 TP:n olkatuki esitetaan kuvissa 33 ja 34. 



4/4 4/9 4/3 4/2 




Aluslevy Niitti 4-6 



Kuva 32 762 RK 62 olkatuki 




Vdliholkki 



Niitti 




Kuva 36 762 RK 71 TP olkatuki 



52 



16.1. Tarkastaminen 

Tarkastuksessa on kiinnitettava ensisijainen huomio olkatuen putken kiinnitykseen laatikossa. Jos 
putki liikkuu vahankin laatikkoon nahden, on ase toimitettava heti korjaukseen. Pitkalle paastetty 
kiinnityksen vioittuminen aiheuttaa laatikon takaosan murtumisen, jolloin ase saattaa tulla kor- 
jauskelvottomaksi. Puhdistusvalinetilan jousen ja kupin toiminta tarkastetaan sopivalla puu- tai 
muovitangolla painellen. 

Peralevyssa kannen aukeaminen ja sulkeutuminen pitaa olla vaivatonta. Hihnalenkin kunto ja 
peralevyn mahdolliset muodonmuutokset ja repeamat seka paallysteen viat on tarkastettava. 

16.2. Tavallisimmat viat 

- putken kiinnityksen loystyminen 

- peralevyn muodonmuutokset, repeamat ja hihnalenkin murtuminen 

16.3. Koijaaminen 

Vahaiset perakolmioviat voidaan korjata sen paikallaan ollessa. Kyseeseen tulee talloin kolmion 
oikaiseminen, repeamien ja hihnalenkin hitsaaminen. Tyo on tehtava siististi, varottava sulatta- 
masta paallystetta, viilattava hitsausjaljet tasaisiksi ja sinistettava ne tarvittaessa. Suurehkoja kor- 
jauksia varten pitaa perakolmio irrottaa aseesta. 

762 RK 62 TP -mallin osalta noudatetaan soveltaen annettuja korjausohjeita. 

Putken kiinnityksen koijaaminen 

Olkatuen ja sen osien irroituksessa ja kokoamisessa kaytetaan olkatuen asennuspuristinta TK 4 li- 
savarusteineen ja perakolmion tyokaluja TK 4-3 ... 5 seka hitsaustuurnaa TK 4-6. 
Suoritus: 

- puia aseesta lataus- ja sulkukoneisto, laukaisukoneisto seka kadensuojus 

- irrota olkatuki asennuspuristimessa (TK 4) laatikosta. Jos kiinnityksen tulppahitsaukset 
pitavat putkea viela tiukasti paikallaan, niin silloin pitaa leikata paallyste auki ja porata 
hitsaukset irti. 

Olkatuki on mahdollista purkaa asennuspuristimessa (TK 4) myos siten, etta ensin pois- 
tetaan perakolmio ja sitten vasta putki. 

- poista perakolmion kiinnitysniitit talttaamalla kannat irti ja lyomalla niitit poistinpui- 
kolla ulos 

- viilaa hitsausjaljet laatikossa olevasta putken tilasta sisa- ja ulkopuolelta 

- aseta vastinlevy paikalleen 

- tyonna uusi putki asennuspuristimella (TK 4) paikalleen. Putken laatikkoon asennettava 
paa on hieman kartio ja takaosassa on nasturat perakolmion kiinnitysta varten. Jos putki 
on valja tilaansa, niin on valittava toinen puristustiukkuuden omaava putki. 

- tarkasta laatikon sisalta, etta putki on tyontynyt pohjaan saakka 

- hitsaa katkohitsilla (hitsin valit 90°, pituus n. 5 mm ja paksuus 2 mm) putki kiinnitysti- 
laansa kuvan 37 mukaisesti. Hitsauksen aikana pitaa olla hitsaustuurna (TK 4-6) putken 
sisalla suojaamassa sisapintaa palojaljilta. Hitsauksen saa tehda vain Mig-suojakaasuhit- 
sauslaitteella, koska muilla hitsausmenetelmilla on vaarana laatikon liiallinen kuume- 
neminen. 

- anna hitsin jaahtya vapaasti ilmassa 

- viilaa hitsista teravat ja korkeat kohoutumat tasaisiksi 

- tyonna jousi ja kuppi paikalleen ja kokeile, etta ne liikkuvat esteettomasti putkessa 

- tee viiste viilalla tai hiomakoneella paallysteen takapaahan ulkopuolelle, jolloin se pai- 
nuu paremmin perakolmiossa olevaan tilaansa. Toisessa paassa paallystetta on jo valmii- 
na sisapuolinen viiste paan nousemisen helpottamiseksi laatikon kauluksen paalle. Paal- 
lysteen pituus on mitoitettava hieman ylimittaiseksi tilaansa nahden muovin kutistumi- 
sen varalta. 

- tyonna paallyste oljylla voideltuna paikalleen sisaviiste edella. Alussa tyonto tehdaan 



53 



muovivasaralla putken peratasoon saakka ja lopputyonto asennuspuristimella (TK 4) pe- 
rakolmiota apuna kayttaen. 
- kiinnita perakolmio kuvien 38, 39 ja 40 mukaisesti kayttaen tyokaluja TK 4-3, TK 4-4 ja 
TK 4-5, sinista lopuksi niittien kannat 




AlUuperciinen 
tulppahitsi 



Kuva 37 Olkatuen putken kiinnityshitsaus 



Kuva 38 



Perolevyn iulee no/oh ho/kk//n 

Kiinniiys suojokoa<suhi/joukje//a 
/ mo/emm m puo/ in putken ju un/oi - 
' iSe/fo as a //a 

Q4; 4kpl 

Peralevy iukeufuu 
holkin o/kapadhon 
(Padilysfe) 
(Pu/ki) 



Porous 04 Htf faMosee 




P4 ; 4kpl 



Asennusoh/eef ctseeseen ■• 
/ Pddf/ysfeen ptfuus /ark/6 ief/ava 
-PifuujJuunnoJSO. 0//01& hiemon y/imi/ioinen 

2. Q/ko/uen pu/ki joy/fe/aon ohfoaksi. Ver/ao p/irusiuksei 5-4-/62 p 5-4-/63 1>. 
l/aihfoehloises/i ' iehddon kohoumo/ Msaamo/fa p joi/ifusii/o i/ii/oama//a. 

3. Pa/ne/oon pera/ery 1/ukas/i poh/oon 
saakka o/ica/uen pufke/le 

4 Poro/oon nii/fien re/a/ 4 Ht3 (+0,/SOj 

5 Kunno/tinen iuk/fuuma re/dssd n/ifo/oon 
molemmat niilii u/kopuole/lo. 

6. /i//1oluf poaf keinomuslotaon 




Konnen Iulee vopaas/i 
k/er/ya n//ifouksen 



Oso/ueife/o , p/irus/usnumero/ , o/neef //<sdtfoa//muks/heen 
jo p/n/okoj/Z/e/yt OJo//je//e/ojJ0 5-4-/44 /e/?//' 4//d 



Ik sqj 



Pera/eyy kootiuno 



fo/h/oeh/o/ses/i 



Oso I Liitt. piir. \ Aim 



Paaesikunta 
Aseteknillinen osasto 



7,62 rynnakkokivaori 62 
Pera/evyn roroosap/irus/us 
ja osennusohjeef aseeseen 



Suhde 
/V 



Pun. 


3 4 7/ 




Tark. 






Varm. 






Hyv. 







5- 3-99 < 



54 

Kuva 39 




Iti/htoe/yfo/'sesf/ pufk/ //man no^/c/ro/fa, /os /uk//?o/k/c/ 
on rn/fessa 0?d/30 



4 


Pufk/' 


4/2 








Kpl 


£* / n e 


Osa 


Ultt. pilr. 


Aim 


Huomautuksla 


Oil 






On 






Kor). 






Paaesikunta 
Aseteknillinen osasto 


Suhdt 
// 

rs/j 


Pllrt. 


/2/.6d 




Tork. 






Varm. 






Hyv. 


*9. // 68 




7,62 rynnakkok/VQdri 62 yt 
Olkatuki 


Korvaa: 


5- 4- 162 a 


Korvattu: 



55 

Kuva 40 




4>X,8 (+0,3) V 




*■) Ahdas osaan 4/2 




5: / 



Lastuava tyGstd ja pu- 
ristustydt TES 3 3 - 30 


Nimtllismitat 


Eromitat 


Yli 


Asti 


Keski 


1 

10 

100 


10 
100 
300 


± 0,2 
± 0,3 
± 0,4 


300 
1000 


1000 
3000 


± 0,6 
± 1,0 



Va/Moetffo/sesf/ pu/k/ <# 28/30 ///nor? /70sf(/ro/Ya. 

Kuv. 80 ( 



/ 


Ho/kk/ 


4/S 








Kpl 


Es/ne 


Ota 


Llltt. pilr. 


Alnt 


Huomautuksla 


on 


a) 6? (+0.3J 


& 11 j* ? 




On 


66 (+0.S) 






KorJ. 


23.S.63 M 


f$.f.?lf(o. 




Padesikunta 
Aseteknillinen osasto 


Suhde 

/./ 
(5:/) 


Pun. 


/2./.6S 




Tark. 






Varm. 






Hyv. 







7,62 rynnakkok/vdori 62 yt 
Olkatuki 



5-4-163h 



Korvattu: 



56 



17. Lukko (kuva 41) 

Lukkoon liittyvat ulosvedin (7/2), ulosvetimenjousi (7/3), ulosvetimen akseli (7/4), iskuri (7/5) ja 
iskurin pidatin (7/6). 

Tarkastaminen 

Tarkastaminen voidaan tehda lukkoapurkamatta. Lukko tarkastetaan silmamaaraisesti toteamal- 
la, ettei siina ole huomattavia iskettymia kaanto- tai sulkukorvakkeissa tai iskurin paissa. On todet- 
tava, etta iskurin karki on kunnossa ja tulee riittavasti ulos, kun se painetaan etuasentoon. Taka- 
asennossa karjen pitaa olla vastinpohjan sisapuolella tai enintaan sen tasalla. Iskurin pitaa joko 
omalla painollaan tai sitten hieman lukkoa sormella naputtaen pudota etuasennosta taka-asen- 
toon, kun lukkoa pidetaan pystyssa. Ulosvetimen toiminta kokeillaan sita kasin liikuttamalla. 
Purkaminen: 

— poista iskurin pidatin poistinpuikolla. Pidatin lahtee irti vain ylospain lukosta. 

— veda iskuri ulos 

— poista ulosvetimen akseli poistinpuikolla. Sekin lahtee pois vain ylospain. 

— poista ulosvedin ja sen jousi porauksestaan 
Kokoaminen: 

— aseta ulosvedin jousineen paikalleen 

— tyonna ulosvetimen akseli reikaansa 




Lukitggn lyomallti rouna alas 




Iskun 

Kuva 41 Lukko koottuna 



- tarkasta, etta akselin leikkaus on iskurin pidattimen reian kohdalla 

- aseta iskuri paikalleen. Sen etupaassa oleva olake pitaa olla vasemmalla lukon paalta kat- 
soen. 



57 

- aseta iskurin pidatin reikaansa viistetty paa edella ja naputa se kevyesti vasaralla pohjaan 
saakka 

- lukitse iskurin pidatin tekemalla pistepuikolla tai taltalla reian suulle supistus. Yksi pis- 
temainen supistus riittaa. 

Korjaaminen 

Kay ttokelvottomat osat vaihdetaan uusiin. Iskettymien teravat, pinnasta kohoavat sarmat hiotaan 
kasihiomakivella. 



18. Luisti (kuva 42) 

Luistissa (8/ 1) on urat lukon liiketta ja toimintaa varten ja liuku-urat, joilla luisti liikkuu laatikon 
johteilla seka poraus palautinta varten. Keskiosassa sijaitsee viritintappi. Takapaassa on uloke, jo- 
ka toimii vasaran kaantajana luistin taaksepain suuntautuvan liikkeen alkuvaiheessa. Sen jalkeen 
vasaraa kaantaa luistin takapaan alaosa. Uloke estaa virhetoiminnon sattuessa vasaraa iskemasta 
iskuriin, ennen kuin lukko on kytkeytynyt. 

Luistin alapinta on keskelta pyorea, mutta uusimmissa aseissa se on tasainen. 

Etupaahan kiinnittyy kierteella manta (8/2). Kierreliitos on niin valja, etta manta paasee hie- 
man liikkumaan liitoksessa sateittaisesti. Kierre ottaa vastaan aksiaalivoimat ja putkisokka (8/3) 
estaa mannan kiertymisen. 

Mannan laipan ja luistin paan valilla on pieni rako (kuva 42), joka mahdollistaa mannan etu- 
paalle yhden millimetrin poikittaisliikkeen kumpaankin suuntaan. Tama valjaliike antaa mannalle 
mahdollisuuden ohjautua taysin ohjainputken (1/9) mukaan ja luistille mahdollisuuden ohjautua 
omien johteittensa mukaan. Nain seka manta etta luisti ovat toisistaan riippumattomia pituusak- 
selin sateettaissuunnassa valjyyden sallimissa rajoissa ja pienet asemaerot eivat aiheuta taivutus- 
jannityksia. Putkisokan paikalla on ennen vuotta 1972 valmistuneissa aseissa kartioniitti. Jos kar- 
tioniitti tai putkisokka joudutaan vaihtamaan, niin uusi osa on oltava samanlainen kuin entinen. 

Mannan etupaassa on liukupinnat ja niiden valissa pyorreurat kaasuvirtauksen hidastamiseksi. 



1. 



8/1 



Mdntd kierretddn paikalleen siten , ettd mitta 
s = Q,Q2 



Porataan reikd 3,2.... 03,5 H12 mannan kier- 
reosan 1dpi ja niitin0 porauksen nimellismit- 
taa vastaava h11 



Niittaus suoritetaan siten, ettd mdnndn pddn 
liike luistin suhteen on niittauksen jdlkeen 
vdhintdan nointlmm 



Niitin pddt tasoitetaan luistin pinnan tasaan, 
eikd mittauksesta saa ndkyd avosaumoja 









/ 


8/3 






Mdnndn kartioniitti 






tai putkisokka 



1 Nain ennen v. 1972 valmis- 

Ituneissa aseissa, ioissa on kdytetty niittid 



Luisti 

Nam aseissa, joissa onkdytotty putkisokkaa: 

-Mdntd kierretddn paikalleensiten.ettd mitta s vastaa mdnndn 
pddn liiketta vdhintddn±1mm 

-porataan reikd 4<+ 0.12 ) mdnndn kierroosan 1dpi 

- irrotetaan osat ja vdljennetddn luistin reikd 4 4,4(+0/l8), 
ellei se ole jo siind mitassa. 




Luisti 



4,4(*0.18 ) 




Mdntd 



4(*0 f 12 ) 



Mdntd 



Kuva 42 Luisti koottuna 



58 




-> — — r 



Kuva 43 Mannan ohjain 



Mannan ohjain (1/9) (kuva 43) sijoittuu kaasukammion ja laatikon kannen valiin ollen etuosas- 
taan kaasukammion lierioosan ymparilla ja takapaasta laatikossa olevissa ohjausurissaan. 

Tarkastaminen 

Tarkastetaan luistin ja mannan kunto ja niiden kiinnitys toisiinsa. Mannan ohjaimessa on tarkas- 
tettava kolhiutumat, iskettymat ja muodonmuutokset. Ohjaimen paikallaan ollessa pitaa sen vas- 
tata laatikon leikkaukseen omalla ulokkeellaan. Talloin on ohjainputken etureunan ja kaasukam- 
mion olakkeen valille jaatava 0,2 .. . 0,5 mm:n rako lampalaajenemisen varalle. Luistista pitaa tar- 
kastaa palauttimen poraus, ettei sinne ole puhdistuksen yhteydessa jaanyt tappuraa. 

Tavallisimmat viat 

— mannan kiinnityksen rikkoutuminen 

- ohjainputken repeamat ja muodonmuutokset 

Korjaaminen 

Mannan kiinnitys korjataan kuvan 42 mukaiseksi. Mannan ohjainputki korjataan muotoonsa lyo- 
malla oikaisutuurna TK 1/9 sisaan ja takomalla sita vasten kolhiutumat suoriksi. Ohjaimen taka- 
osassa oleva laatikon kannen tila oikaistaan vastaavalla tavalla lestilla TK 1/9-1. 

Molempia ohjaimen tyokaluja voidaan kayttaa myos tarkastuksessa tulkkina. Tarkastustulkik- 
si sopivat myos aseen manta ja laatikon kansi. 



19. Palautin (kuva 44) 

Palautin m 62 kasittaa palauttimen rungon (9/ 1), palautinjousen (9/2), ohjainkaran (9/3) jajousen 
pidattimen (9/4). Palautin m 76 kasittaa palauttimen rungon (9) ja palautinjousen (9/2). Tassa 
mallissa palauttimen runko on pitempi kuin runko (9/ 1) ja talloin ohjainkaraa jajousen pidatinta 
ei tarvita. Palautin m 76 :n tunnistaa asetta purkamatta rungon takaosassa olevasta reiasta. 



59 




( Luistrosa ) 



Kuva 44 Palautin m 62 ja 76 koottuna 



Tarkastaminen 

Kokeile, etta palautin 62:ssa ohjainkara liikkuu esteettomasti palauttimen rungon sisalla. Totea 
molemmissa malleissa, ettei jousen pituus ole huomattavasti alamittainen. Jousen pituutta verra- 
taan uuteen varaosaan. Jousen paista on todettava, etteivat ne ole levinneet pyrkien nousemaan 
rungon tai pidattimen vastinpintojen ylitse. 

Palauttimen rungon takapaan kuntoon on kiinnitettava huomiota. 

Viat ja korjaaminen 

Viat ovat aina hyvin selvasti havaittavia osien rikkoutumia, mitka korjataan vaihtamalla uudet 
osat. 



20. Laatikon kansi (kuva 45) 

Kansi on valmistettu teraslevysta taivuttamallajakarkaistu jousikovuuteen. Takatahtaimen runko 
(10/3) on hitsattu kanteen. Tahtaimen runkoon kiinnittyvat muut takatahtaimen osat ( 1 0/4 ... 1 0/ 
12). 

Kannen ollessa aseessa tukeutuu etupaa mannan ohjaimessa olevaan tilaan. Takaosan lukitsee 
laatikkoa vasten palauttimen rungon takaosa tyontyessaan ulos kannen takaseinaman aukosta. 
Kansi ilman takatahtainta on samanlainen aseen vuosimallista riippumatta ja vaihtokelpoinen 
kaikkiin malleihin lukuunottamatta malleja 762 RK 7 1 ja 7 1 TP, joissa kansi on muita leveampi ei- 
ka takatahtain ole kannessa kiinni. 

Kannen takareunassa on pistehitsattuna vahvikepala. Vanhemmissa valmistussarjoissa vah- 
vike ei ulotu palautinaukon reunaan saakka. Uusimmassa mallissa (kuva 46) vahvike on korotettu 
tukemaan palautinaukon alareunaa. Talla on pyritty estamaan valjaliikkeen syntymista kanteen. 

Takatahtaimeen on tehty useita muutoksia. Kuvassa 47 on malli 762 RK 60:n kansi ja takatah- 
tain. Kuva 48 esittaa 762 RK 71 :n takatahtaimen. Kuvassa 46 on uusin tahtainmalli. Siina on tah- 
tainrungossa korotetut korvakkeet suojaamassa tahtainlevya iskettymilta ja tahtaintanko on kiin- 
nitetty akselilla runkoon. Kun aseeseen vaihdetaan akselikiinnitteinen tahtaintanko, pitaa huolel- 
lisesti tutkia, ettei tahtainlevy tai tahtaintanko kosketa takakulmistaan tahtaimen runkoon. Erai- 



60 




Kuva 45 762 RK 62 Laatikon kansi koottuna 



den runkomallien pituus ei aina mahdollista akselikiinnitteisen tahtaintangon kayttoa. Jousikiin- 
nitteista tahtaintankoa ei voida varastaa akselilla. 

Eraissa valmistussarjoissa on yotahtaimissa kaytetty tritiumlamppujen asemesta tritiummas- 
sapilppoja. 



-30 _ Taht.runko m76 




/ 10Kpl pistehitseja 



Kuva 46 762 RK 62 laatikon kansi koottuna 

- huomaa korotetut tahtainrungon korvakkeet, korotettu vahvikepala ja tahtainlevyn uusi malli 



61 




Kuva 47 762 RK 60 laatikon kansi koottuna 



A - A 





Kuva 48 762 RK 71 ja 71 TP takatahtain 



Tahtainlevyissa on mallieroja. Tahtaimen ruuveina esiintyy seka kuusiokolo- etta uraruuveja. 
Uraruuvi on korvannut aikaisemmin kaytossa olleen kuusiokoloruuvin. 

Tarkastaminen 

Tarkastuksessa todetaan kannen numerointi, mahdolliset lommot ja repeamat. Aseeseen kiinnite- 
tyn kannen pituus- ja sivuttaisvaljyys kokeillaan pakottaen sita kasin eri suuntiin. 

Tarkastetaan, etta kaikki osat takatahtaimessa ovat ehjia ja paikoillaan seka niiden toiminta. 
Samalla tutkitaan tahtaintangon mahdollinen valjaliike. 



62 



Tavallisimmat viat 

— kannen kolhiutumat ja repeamat 

— tahtaintangon sivuttaisvaljyys 

— kannen valjaliike 

Korjaaminen 

Kannen kolhiutumat oikaistaan kuulapaavasaralla takoen sopivaa alasinta vasten kay ttaen tarvit- 
taessa erilaisia tuurnia. Jos oikaistaessa syntyy repeamia, on kansi vaihdettava. Palautinaukon kul- 
missa olevat vahaista suuremmat repeamat aiheuttavat myos kannen vaihtamisen. Vaihdon yhtey- 
dessa on uusi kansi merkittava aseen numerolla kuten entinen kansi. 

Tahtaintangon sivuttaisvaljyys korjataan vaihtamalla aseeseen akselikiinnitteinen tahtaintan- 
ko. Vaihtaminen ei ole tarpeellista, jos tahtaintanko matka-asteikon eri korotusasennoissa keskit- 
tyy hyvin eika valjyys ole kovin suuri. 

Jos varaosa-akseli on liian pitka, niin lyhennetaan se esim. hiomakoneen nauhalaikalla sopi- 
vaan pituuteen ennen asentamista. 

Kannen valjaliike johtuu palautinaukon alareunan sisaan painumisesta. Vika korjataan oi- 
kaisualasinta TK 10-1 ja oikaisutuurnaa TK 10-2 kayttaen pakottamalla sisaanpainuma takaisin 
kohdalleen. Korjauksessa on valilla kokeiltava, milloin kansi on sopivan tiukka laatikkoon. Tar- 
koitus ei ole venyttaa metallia, vaan palauttaa painuma takaisin. Oikaisualasimen asentoa on saa- 
dettava tarpeen mukaan. 

Korjauksen jalkeen pitaa kannen menna paikalleen kohtuullisella voimalla ja palauttimen 
paan tulla aukosta ulos, kun tehdaan rivakka latausliike. Kannen pois ottaminen pitaa onnistua 
normaalisti. 

21. Kadensuojus (kuva 49) 

Kadensuojus kiinnittyy piipun ymparille laatikon etupaata vasten. Mutteri (3/7) kiristaa kaden- 
suojuksen paikalleen tukirenkaan (3/11-2) ja jousialuslevyn (3/11-1) avulla. 

Laatikossa oleva ohjaustappi tai putkisokka (2/10) estaa kadensuojuksen kiertymisen. 

Ymparimeneva kokomuovinen ^^^^^N 




Kadensuojuksen mutteri 



3/7 



Takapddty 



Kuva 49 Kadensuojus 



63 



Kadensuojuksia on ulkonaoltaan erilaisia malleja, mutta mitoitukseltaan ne ovat samanko- 
koisia. Vanhemmissa malleissa on muovilla paallystetty metallirakenne. Uudemmat mallit ovat 
kokonaan muovisia. 

Tarkastaminen 

Tarkastettaessa todetaan osien eheys ja kiinnitys aseeseen. 
Tavallisimmat viat 

- kolhiutumat, repeamat ja halkeamat 
Korjaaminen 

Kadensija ja sen takapaaty oikaistaan takomalla. Kuluneet ja rikkoutuneet osat vaihdetaan uusiin. 

Tukirengas, jousialuslevy ja mutteri joudutaan vaihtamaan hyvin harvoin. Mutterin vaihtami- 
seksi on irrotettava kaasukammio ja liekinsammutin. Tukirengas ja jousialuslevy vaihdetaan leik- 
kaamalla ne poikki ja taivuttamalla irti. Uudet osat on myos leikattava ja asennettava taivuttamal- 
la paikalleen. Nain menetellen valtytaan kaasukammion ja liekinsammuttimen irrotukselta. Tuki- 
renkaan, jousialuslevyn ja mutterin vaihdossa on valittava samanpaksuinen uusi osa kuin entinen 
oli tai kokeiltava uuden osan tai uusien osien sopivuus toisiinsa. Eripaksuiset osat eivat aina var- 
muudella sovi toisiinsa, vaan saattaa kayda niin, etta rengas tai aluslevy on liian paksu mutterille, 
jolloin mutteri ei ulotu kadensuojuksen etupaan paalle. 



22. Varusteet 
22.1. Upas (kuva 50) 

Lippaan kuori ( 1 2/ 1 ) on valmistettu kahdesta sivulevy sta, jotka on pistehitsauksella liitetty toisiin- 
sa. Kuoreen on pistehitsattu suun vahvikelevyt seka etu- ja takakynsi. Lippaan muut osat ovat 
syottosilta (12/2), syottojousi (12/3), vastin (12/4) ja pohja (12/5). 

Lippaat voidaan kiinnittaa siteilla yhteen kuvan 51 mukaiseksi nippulippaaksi. 




Kuva 50 Li pas 



64 



Tarkastaminen 

Tarkastetaan osien kunto ja toiminta. Erityinen huomio kiinnitetaan suuosan oikeaan muotoon ja 
kuoren kolhiutumiin. Muotojen ja mittojen virheettomyys todetaan seuraavilla tulkeilla: 

— suuaukon tulkki TU 12/1 

— suuosan hakatulkki TU 12/1-1 

— etuohjaimen tulkki TU 12/1-2 

— takaohjaimen tulkki TU 12/1-3 

— minimipatruunatulkki TU 12/1-4 

Tavallisimmat viat 

— syottosillan, -jousen, vastimen ja pohjan rikkoutumat 

— kuoren takasauman vaantymat 

— kuoren sivulevyjen ja suuosan muodonmuutokset 

— takakynnen osittainen irtoaminen 




Kuva 51 Nippulipas 



65 



Korjaaminen 

Rikkoutunut syottosilta, -jousi, vastin ja pohja vaihdetaan tai oikaistaan, jos kyseessa on oikaista- 
vissa oleva muodonmuutos. Syottosilta oikaistaan sopivaa tuurnaa tai alasinta kayttaen. Pohjan 
oikaisemisessa kaytetaan tarvittaessa tyokaluja TK 12/5-1, TK 12/5-2 ja TK 12/5-3. 
Vaantynyt takasauma taotaan suoraksi alasinta vasten. 

Kuoren muodonmuutokset korjataan oikaisulestisarjalla TK 12, joka kasittaa seuraavat tyo- 
kalut: 



— oikaisualasin 


TK 12-1 


— lesti, vasen 


TK 12-2 


— lesti, oikea 


TK 12-3 


— lestin irrotin 


TK 12-4 


- kiila(2kpl) 


TK 12-5 


— oikaisutuuma etukyljelle 


TK 12-6 


— oikaisutuuma kyljelle 


TK 12-7 


— oikaisutuuma takakyljelle 


TK 12-8 


— suuosan muototuuma 


TK 12-9 



Lestisarjaa kaytettaessa tyonnetaan lestit kuoren sisaan ja pakotetaan kiiloilla sopivasti kuoren 
seinamia vasten. Tama paketti, jossa lestit ovat kiilojen kanssa kuoren sisalla, asennetaan oikaisu- 
alasimeen. Lipaskuoren ollessa nain kiinnitettyna alasimeen oikaistaan tuurnia kayttaen tarvitta- 
vat kohdat. Sen jalkeen irrotetaan kiilat vasaralla ja lestit irrottimella ja tulkataan lipaskuori. Etu- 
ja takakynsien pinnasta hiotaan kasikivella koholla olevat iskettymat tasaisiksi. Hitsauksestaan 
osittain irronnut takakynsi pistehitsataan kiinni. Talloin kyntta ei pida irrottaa kokonaan, koska 
sen asema kuoreen nahden muuttuu. 

Huomattavasti lyhyeksi painunut jousi vaihdetaan, jos on syyta olettaa, ettei se jaksa nostaa 
patruunoita lippaassa ylospain. Jousen oikea pituus n&hdaan varaosajousesta. 

Lippaan kokoamisen j&lkeen se tulkataan minimipatruunatulkilla TU 12/1-4. Tulkkauksella 
varmennetaan, ettei lippaaseen mene enempaa kuin 30 patruunaa. Jos tulkkaus osoittaa hylkymit- 
taa, vaihdetaan toinen sopivan korkea syottosilta. Jos lippaaseen soph 3 1 patruunaa, niin ase ei toi- 
mi, koska luisti ei mahdu tulemaan taakse, vaan khlautuu patruunoiden varaan, kun nama eivat 
mahdu painumaan riittavasti alaspain hppaassa. 

22.2. Sysayksenvahvistin (kuva 52) 

Sysayksenvahvistinta on tehty tarkkuusvalamalla ja koneistamalla. Sen tehtavana on vahvistaa 
luistin liikkeen voimaa niin, jotta ase toimii paukkupatruunoilla kuten taistelupatruunoilla. 762 
KK 62 :n sysayksenvahvistin on ulkomuodoltaan samannakoinen, mutta erona on ymparimaalattu 
vihrea rengas. Sita ei saa kayttaa rynnakkokivaarissa, koska se on sisamitoitukseltaan ahtaampi ja 
voi siita johtuen aiheuttaa asevaurion. Tukkeutuneen sysayksenvahvistimen kaytto saattaa myos 
aiheuttaa aseen rikkoutumisen ja vahingonvaaran ampujalle. Sysayksenvahvistimen khnnittami- 
nen on esitetty kuvissa 54 ja 55. 




Tarkkuusvalettu malli Jousisokka 

Koneistettu malli 



Kuva 52 Sysayksenvahvistin 



66 



Vahvistimen korjauksena tulee kysymykseen vain sen maalauksen uusiminen, tukkeuman 
avaaminen ja kiinnitysruuvin korjaaminen. Murtunut kiinnitysruuvin taltan ura korjataan tasaa- 
malla ruuvin paa ja tekemalla sahalla uusi samanmittainen ura (kuva 53). Tukkeutunut sysayksen- 
vahvistin avataan poraamalla. Pora ei saa koskettaa vahvistimen seinamiin. 

Muita korjauksia, esim. hitsauksia, ei sysayksenvahvistimelle saa tehda. 



r 



1 



V 



I 



CO 



J\orjous so ///toon va/'n ruLf^e/Z/e^ /oiko ovoi 
kootfu/no susoy^se/?/oh\//'si:/m///? e/ka /?/J1o 
vo/ c/o vo/'hioo a as /in /oa3irr?/'11o/s//n ri/i/ve) /?//?. 



i 


P/doi/r?rauvi. kor/otti/ 




5-3-91 




Kpl 


Esine 


Oss 


Liitt piir 


Aine j* huomsutuksis 


on 




On 
Korj 


<{ r - ■'- -5l 3.521 -3113 




Paaesikunta 
Aseteknillinen osasto 


Suhd* 

5-1 


Pnrt 
Tsrk 
Vsrm. 


8.1.81 


/./o/v/h- 

dfartji 


Hyv. 


762 RKG2 
Syso L/Jes en yah v/'s t/'m en 
ruuv/'n Aor/ous 


Kor vam: 


5-4-255 


1 



Kuva 53 



67 



7.62 RYNNAKKOKIVAARI 62:N SYSAYKSENVAHVISTIMEN 
KIINNITYSOHJE 




Kuva 54 



68 




5. SYSAYKSENVAHVISTIN ON KIINNITETTY OIKEIN KUN 

~ oT^I^fI^y A ^ V r!? TIMEN HAMMAS-SEKTORIT OVAT LIEKINSAMMUTTIMEN 

SAKAROISSA OLEVIEN URIEN KOHDALLA JA ESTAVAT SYSAYKSENVAHVISTIMEN 
LIIKKUMISEN PIIPUN SUUNNASSA 

- LIEKINSAMMUTTIMEN SAKAROIDEN VALIIN KIRISTETTY PIDATINRUUVI ESTAA 
SYSAYKSENVAHVISTIMEN KIERTYMISEN SIVUSUUNNASSA. 



6. RYNNAKKOKIVAARISSA 
TULEE PIDATINRUUVIN 
OSOITTAA YLOSPAIN 




7. AMMUNNAN AIKANA ON TARKKAILTAVA PIDATINRUUVIN KIREYTTA JA SUORITETTAVA 
KIRISTYS TARPEEN VAATIESSA UUDELLEEN. 

SYSAYKSENVAHVISTINTA SAA KAYTTAA vain niissa aseissa JOIDEN LIEKINSAM 
MUTIN ON VARUSTETTU SYSAYKSENVAHVISTIMEN KIINNITYSURILLA. 



Kuva 55 



22.3. Kantohihna (kuva 56) 

Kuvassa 56 esitetaan kantohihna siihen liittyvine osineen. Hihnan haka (14/4) on uusissa hihnois- 
sa korvattu lujempirakenteisella kiinnittimella. Kummankin tarkoituksena on estaa hihnaa kos- 
kettamasta kuumaan piippuun ja turmeltumasta kuumuudessa haurastuttuaan. 

Jos varastoitaessa hihnojen pintaan muodostuu hometta tai ne kovettuvat, voidellaan ne satu- 
lavahalla. 



69 




22.4. Pistin (kuva 57) 



Pistinta kaytetaan taistelijan puukkona. Sen tera on pehmeampi ja sitkeampi kuin yleensa puukon 
tera. Sen teroittaminen on tehtava tahkoamalla. 




Putki- Terd 
niitti 



13/2 13/6 13/5 




Salparuuvi 

Kuva 57 Pistin 



70 



22.5. Hylsypussi (kuva 58) 



Hylsypussia on kaksi mallia. Malli 1 sopii kaikkiin vuosimalleihin pi. mallit 762 RK 71 ja 71 TP. 
Malli 2 sopii vain koneistetulla laatikolla varustettuihin malleihin. Vioittuneen hylsypussin metal- 
liosat korjataan takomalla ja hitsaamalla. 




Kuva 58 Hylsypussi 



22.6. Ruuviavain (kuva 59) 

Kuusiokoloruuviavain kuuluu aseelle, jossa tahtaimien ruuvit ovat kuusikoloruuveja. Uraruuvi- 
avain kay muihin malleihin. Kuusiokoloruuveilla varustettu ase tarvitsee myos uraruuviavaimen 
sysayksenvahvistimen kiinnitykseen. 



Kuusiokoloavain 16/5 



Ruuviavain 16/5 



Ruuviavain 16/5 (uusi malli) 



Kuva 59 Tahtainavain 



71 



22.7. Puhdistusvalineet 

Puhdistuspuikkoa m 62 (kuva 61) on seka ohennettuna etta tasapaksuna. Ohennetun puhdistus- 
puikon kokoaminen (kuva 62) pitaa tehda oikein, ettei piippua naarmuteta liitoskohtien teravilla 
sarmilla. Puikon paassa olevaan reikaan laitetaan kuusiokoloruuviavain tai sita vastaava poikki- 
tanko, jotta puhdistuksessa saadaan riittavan voimakas ote. 

Puikon m 79 (kuva 61) kanssa on kaytettava erillista messinkipesuria, mika ei ole valttamatonta 
puikon m 62 kanssa, koska siina on puhdistusrattia varten kiinnitysaukko. Erillinen pesuri, oljy- 
harja ja -pullo on esitetty kuvassa 60. 





Oljypullo 16/6 

- vaihtoehdot 




Pesuri 16/3 





Oljyharja 16/4 



Kuva 60 



72 




VARSI 




Kuva 62 Puhdistuspuikko m 62 ohennetun mallin oikea kokoamisjarjestys 



74 



VLUKU 
TARKASTAMINEN 

Tassa luvussa annetaan ohjeet perusyksikossa tapahtuvaan asetarkastukseen, korjatun aseen lop- 
putarkastukseen peruskohdistuksineen ja koeammuntaan. 

Edellinen luku sisalsi tarkastusohjeita aseen korjaajalle vikojen toteamiseksi ennen korjausta ja 
hyvan lopputuloksen varmentamiseksi korjauksen jalkeen. 

23. Tarkastusohje perusyksikkoa varten 

Perusyksikossa, kouluttajan suorittamassa asetarkastuksessa, todetaan, etta: 

— asetta on kasitelty asiallisesti aiheuttamatta sille tavanomaisesta kay tosta poikkeavaa ku- 
lumista, kolhiutumia tai osien rikkoutumia 

— asetta on hoidettu hyvin pitamalla se riittavan puhtaana ja hyvin oljyttyna 

— ase varusteineen on taistelukuntoinen 

Jotta naiden vaatimusten edellyttamalle tasolle paastaan, on kouluttajan kiinnitettava rynnak- 
kokivaaritarkastuksissa erityinen huomio seuraaviin kohteisiin: 

— liekinsammuttimen kunto ja kiinnitys. Valjaliiketta sallitaan hieman. 

— jyvatunnelin mahdolliset iskettymat 

— yojyvan juohea kaantyminen toiminta-asentoonsa 

— kannen ja aseen numerointi 

— asettimen toiminta 

— laatikon kannen valjaliike 

— tahtaintangon valjaliike 

— yotahtaimen puhtaus ja niiden lamppujen toiminta 

— lippaan salvan toiminta 

— perakolmion kunto ja puhdistusvalinetilan kannen ja jousen toiminta 

— piipun sisapinnan kunto 
varusteista: 

— lippaiden ja hylsypussin kunto 

— sysayksenvahvistimen kunto ja sen reian mahdolliset tukkeutumat 

— puhdistusvalineiden kunto ja tyokalujen kunto 

— hihnan, pistimen ja sen tupen kunto 

Tarkastus tehdaan silmamaaraisesti ja kasin kokeilemalla aina silloin, kun se on mahdollista. 
Ase on maarattava heti korjaukseen, jos 

— laukaisukoneiston, lataus- ja sulkukoneiston toiminta tai muu toiminta poikkeaa nor- 
maalista 

— siita puuttuu tai siina on rikkinaisia osia 

— aseen osat ovat vaihtuneet 

— kannessa on huomattavasti valjaliiketta ts. palauttimen lukitusnokka ei pida kantta riit- 
tavan tiukalla 

— olkatuen putki liikkuu vahankin kiinnityksessaan laatikkoon 

— piipussa on laajentuma 



75 



24. Tarkastusohje korjaamoa varten 

Iassa kasikirjassa annetaan ohjeet korjauksen suoritustavasta, mutta tyojarjestyksen sisaltava tyo- 
ohje on korjaamon itse laadittava paikallisiin olosuhteisiin sopivaksi. Siina on maariteltava mm. 
korjauksen suoritusjarjestys ja tarkastuskohteet. Sen lisaksi, mita IV luvussa ja taman luvun edel- 
lisessa kohdassa on tarkastuksesta sanottu, on otettava huomioon seuraavat periaatteet ja ohjeet. 

Perushuollon ja peruskoijauksen yhteydessa tarkastetaan ja tulkataan kaikki tarkastuskohteet. 

Aseen ampumakuntoisuuden toteamiseksi kayttohuollon, siihen liittyvan osanvaihtokorj auk- 
sen tai saadon yhteydessa on aina tarkastettava seuraavat kohteet: 

— kannen ja aseen numerointi 

— yleiskunto ja osien eheys silmamaaraisesti ja kasin kokeilemalla 

— Uekinsammuttimen kiinnitys 

— tahtaimien toiminta 

— lippaan salvan toiminta 

— kannen valjaliike 

— olkatuen putken kiinnitys 

— laukaisukoneiston ja lataus- ja sulkukoneiston seka vaihtimen toiminta ja osien kunto 

— vasaran jousivoima 

— sulkuvali 

— kohdistus optisesti 

— kantohihnan eheys ja muiden asetta korjaukseen seuraavien varusteiden kunto 

Tata tarkastusta sanotaan ampumakuntoisuuden tarkastukseksi, josta jokaisen kaytettavan 
aseen on selvittava hyvaksyttavasti. Perushuollossa ja peruskorjauksessa on lopputarkastuksessa 
aseeseen kiinnitettava kuvan 63 mukainen tarkastuskortti ao. tiedoilla vanzstettuna. 



Ase ... 762 RK ...62 .76. 



338565 k . 

N:o Kai 



»duu~ n no i q p 
P^i^ y. r^.^. Syop.aste .° 



AseV 1 
IE/VG 



Korjannut 

Tarkastanut 

Pvm 31^.2,52 

Huomautukset kaantopuolella 



Huomautuksia: 

Aseelle on suoritettu optinen kyima- 
kohdistus 

Noin 4 cm piipun suusta 
huomattava naarmu. 



Kuva 63 Tarkastuskortti - kiinnitetaan metallilangalla perakolmioon 



76 



24.1. Optinen kohdistus (kuva n:o 64) 

Korjauksen yhteydessa tehtavan optisen peruskohdistuksen tavoitteena on, etta aseella osuu tah- 
tayspiste keskipisteena piirretyn halkaisijaltaan 50 cm olevan ympyran alueelle. Toisena tavoittee- 
na on varmistaa korjatun aseen tahtaimien saatovarojen riittavyys. 

Optinen kohdistus suoritetaan kohdistuslaitteella TK 20, joka kasittaa kohdistuskollimaattorin 
TK 20-1, kollimaattorin istukan TK 20-2, kulmapeilin TK 20-3 ja yotahtaimien kohdistuksessa 
tarvittavan apudiopterin TK 20-4. 
Kohdistuslaitteen kohdistaminen: 

— anna hyvan ampujan kohdistaa ampumalla 150 metrin ampumaetaisyydelta pienen ha- 
jontakuvion omaava rynnakkokivaari perusaseeksi korjaamolle 

— kiinnita istukka TK 20-2 kollimaattoriin TK 20-1 

— aseta kollimaattori perusaseeseen 

— saada kollimaattorin korkeus (h) sellaiseksi, etta sen hiusristikko on suunnilleen aseen jy- 
van korkeudella. Korkeus (h) vaihtelee rynnakkokivaarin eri vuosimalleilla. 

— aseta kulmapeili TK 20-3 paikalleen 

— tarkasta, etta asetin on 150 metrin ampumaetaisyydella 

— kohdista kollimaattori perusaseen paivatahtaimien mukaan niin, etta pystyhiusviiva on 
jyvan keskella ja vaakaviiva jyvan ylareunan tasalla. 

Kohdistaminen suoritetaan kollimaattorin asteikkolasia siirtamalla. Saatoruuveja kier- 
rettaessa on vastakkaista saatoruuvia samalla avattava. Lopuksi on kiristettava myos ris- 
tikkaiset saatoruuvit riippumatta siita kierrettiinko niita saadettaessa ollenkaan. 
Kohdistuslaite on verrattava usein perusaseeseen, jotta voidaan olla vakuuttuneita koh- 
distuksen virheettomyydesta. Perusaseen kohdistus on varmennettava riittavan usein 
ampumalla. 

Korjatun aseen kohdistaminen: 

— aseta kollimaattori aseeseen 

— aseta kulmapeili paikalleen 

— saada asetin 150 metrin ampumaetaisyydelle 

— kaanna kolhmaattorin valaisupeili sopivaan asentoon 

— tahtaa kulmapeilin kautta tahtainlevyn reiasta kolhmaattorin hiusristikkoon. Kohdista 
ase jyvaa ja tahtainlevya siirtamalla hiusristikon mukaan. 

— kun paivatahtaimet on em. tavalla kohdistettu, niin kaanna esiin yotahtaimet ja aseta 
apudiopteri TK 20-4 paikalleen 

— kohdista yotahtaimien korkeusasetus kolhmaattorin mukaan. Sivusuunnassa yotahtai- 
mia ei pida kohdistaa, koska silloin muuttuu paivatahtaimien kohdistus. Opettele kuiten- 
kin yojyvan poikkeamasta pystyhiusviivasta karkeasti arvioimaan tayttaako yotahtai- 
mien sivusuuntakohdistus sen vaatimuksen, jonka mukaan poikkeama iskemissa sivu- 
suunnassa paivatahtaimiin nahden saa olla enintaan 30 cm 150 metrin ampumaetaisyy- 
della. Poikkeama 30 cm = n.1/3 jyvanpaksuutta. 

Optisen kohdistuksen tulos on ajoittain varmennettava ampumalla joillakin nain kohdis- 
tetuilla aseilla. 

24.2. Koeammunta 

Korjauksen ja tarkastuksen jalkeen ase koeammutaan kahdella korkeapainepatruunalla silloin, 
kun siihen on vaihdettu ruutikaasunpaineen alaisia osia kuten piippu, lukko, luisti tai kaasukam- 
mio. Tassa korkeapaineammunnassa on ampujan oltava suojautuneena aserikon varalta. 

Ennen ammuntaa oljytaan patruuna ohuesti pyyhkimalla se oljyisella kankaalla. 

Tama tehdaan siksi, etta lukkoon kohdistuva rasitus ylittaisi taistelupatruunan aiheuttaman 
rasituksen. 

Ammunnan jalkeen tarkastetaan kyseiset ja niihin vahttomasti liittyvat osat mahdollisten mur- 
tumien tai muodonmuutosten toteamiseksi, tulkataan sulkuvali ja tarkastetaan ammutut hylsyt 
patruunapesan, iskurin ja ulosvetimen kunnon toteamiseksi. 

Toimintakunto- tai kohdistusammunta suoritetaan vain tarvittaessa silloin, kun vikojen tote- 
aminen tai laadunvalvonta sita jostakin erityisesta syysta edellyttaa. 



77 




Kuva 64 Paivatahtaimien kohdistus 
- apudiopteria ei tarvita 



78 



VI LUKU 
PINTAKASITTELY 

Rynnakkokivaarissa on pintakasittelyna fosfatointi (granodinointi, passivointi) lukuunottamatta 
varhaisimpia valmistussarjoja, joissa aseet kokonaan tai eraat osat on sinistetty (mustaoksidointi, 
mustaus). Lippaita on myos seka fosfatoituja etta sinistettyja. 

Perushuollon ja peruskorjauksen yhteydessa pintakasittely uusitaan. Talloin kaytetaan ensisi- 
jaisesti fosfatointia. Sen asemesta voidaan kayttaa myos sinistysta ellei korjaamolla ole kaytossa 
fosfatointimenetelmaa. 

Aseen pintakasittelya uusittaessa on mahdollista sinistaa aikaisemmin fosfatoitu pinta tai fos- 
fatoida sinistetty pinta. Pintakasittelya varten ase puretaan. Laatikkoon jatetaan kiinni piippu, ka- 
densuojuksen kiinnityselimet, kaasukammio, liekinsammutin, lippaan salpa jousineen, lukon- 
kaantaja, vastin ja olkatuen putki. Puretut osat pitaa sailyttaa niin, etteivat ne vaihdu aseesta 
toiseen. Asekohtaisena ei tarvitse kuitenkaan pitaa seuraavia osia: perakolmio, puhdistusvalineti- 
lan kuppi, kadensija, kadensuojus, liipaisinkaari, vaihdin, laukaisukoneiston akselitapit, tahtai- 
mien osat ja kaikki jouset. 

Muoviosat eivat kesta pintakasittelylampotilaa. Lukkoa ei pintakasitella eika mitaan sellaisia 
osia, joita ei ole pintakasitelty aseen valmistuksessa. 

25. Fosfatointi 

Fosfatoinnissa aseen osat pidetaan n. 100°C:ssa fosforihappoliuoksessa 20 min. Siina teraksen 
pintaan muodostuu 0,005 ... 0,010 mm:n paksuinen fosfaattikerros. 

Fosfatointi kasvattaa kappaleen mittoja ja sinistys pienentaa niita. Fosfatoitu, oljylla kasitelty 
pinta on korroosiota vastaan sinistysta parempi vaihtoehto. 

Piipun sisapintaa ei saa fosfatoida, vaan piippuun johtavat reiat on tukittava haponkestavilla 
kumitulpilla (kuva 65). Kasittelyn jalkeen osat huuhdellaan huolellisesti vedella ja kuivuttuaan he- 
ti oljytaan. 

26. Sinistys 

Sinistyksessa osat pidetaan n. 150°C:ssa lipeakylpyliuoksessa 30 min., jolloin teraksen pintaan 
syopyy 0,001 . . . 0,005 mm syva oksidikerros suojaksi korrosiota vastaan. 

Sinistyksen jalkeen on suoritettava hyvin huolellinen vesihuuhtelu, ettei aseen vaikeasti puh- 
distettaviin tiloihin jaa lipeaa syovyttamaan terasta edelleen pintakasittelyn jalkeen. 

Huuhtelun ja kuivatuksen jalkeen on osat valittomasti oljyttava. Tarvittaessa voidaan paik- 
kaussinistysta tehda kylmasinistysnesteella. 




Kuva 65 Piipun suojaaminen fosfatointia varten 

- patruunapesa, kaasukammio ja piipun suu on suljettu kumitulpilla 



79 



VII LUKU 
VARASTOINTI 

Varastointia varten rynnakkokivaarit oljytaan ja pakataan ensisijaisesti 762 RK-aselaatikoihin. 
Laatikoiden tulee olla ehjia ja ehdottomasti kuivia. Lisaohjeita varastoinnista ja pakkaamisesta saa 
Puolustusvoimien Varastoinnin kasikirjasta. 

27. Oljyaminen 

Varastoitavat aseet, lippaat ja pistimet oljytaan upottamalla muutamaksi minuutiksi 40°C:een 
Shell Ensis Oil L-aseoljyyn. Oljyttavien aseiden ja lippaiden pitaa olla sellaisessa asennossa upotet- 
taessa, etta oljy tunkeutuu niiden kaikkiin sisaosiin ja, etta liika oljy valuu pois ennen pakkaamista 
(kuva 66 ja 67). 




Kuva 66 Lippaat oljyamishakissa 

- lippaiden suut on oltava alaspain 



80 




Kuva 67 Aseet oljyamiskehikossa 



28. Pakkaaminen (kuva 68, 69 ja 70) 

Oljytyt ja valutetut aseet varusteineen pakataan muovi- tai kumikasineita kayttaen laatikoihin va- 
roen koskemasta metallipintoihin, koska kosketuskohdalta pyyhkiytyy oljy pois ja kohta on hyvin 
arka korroosiota vastaan. Aseet on pakattava virittamattomina. 

Laatikon pohjalle (kuva 68) sijoitetaan lippaat (60 kpl) ja kantohihnat. Seuraavaan kerrokseen 
pakataan valipuiden varaan viisi asetta ylosalaisin (kuva 69). Paallimmaiseksi laitetaan viisi asetta 
ja pistimet tupeissaan (kuva 70). 

Kyseiset kuvat on kiinnitetty pakkausohjeeksi jokaisen laatikon kanteen sisapuolelle. Laatikon 
paalla on teksti 762 RK 62 tai 762 RK. 




Kuva 68 762 RK-pakkauslaatikko 
- alin kerros 



81 




82 



VIII LUKU 
TULKIT 

762 RK 62 TULKIT 

Kaiverrus tulkissa esim. 762 RK 62 

TU 3/2-1 
AV 1/82 



Nimitys Tunnus Sivu 

Sulkuvalin minimitulkki 83 

Sulkuvalin maksimitulkki 83 

Lipasaukon tulkki TU 2-1 84 

Piipun suoruustulkki TU 3 / 1 - 1 84 

Kaasukammion asematulkki TU 3/2-1 85 

— „— asematulkin mittapala TU 3/2-2 85 

Lippaan suuaukon tulkki TU 12/1 86 

Lippaan suuosan hakatulkki TU 12/1-1 86 

Lippaan etuohjaimen tulkki TU 12/1-2 87 

Lippaan takaohjaimen tulkki TU 12/1-3 87 

Lippaan minimipatruunatulkki TU 12/1-4 88 



Sulkuvali 31,800.. .32,075 




31.800 (±0,010) 



M 



N 



/Piirustus n:o 



Valmistusvuosi 



-4-+ 



(ja valmistajan merkki) 



Minimitulkki 



32,075 (± 0,015) 



■MA 




Piirustus n.o 



Valmistusvuosi 



(j a valrnistajan mGrkki ) 
Maksimitulkki 



Sulkuvali ja sulkuvalitulkit 




Lipasaukon tulkki (Menotulkki) 
TU 2-1 



CM 
CD 

cj ; 



o 

CD 















Piipun suoruustulkit 

TU 3/1-1 



85 



2 

(0 



E 




86 




• • • 



IS 



88 




Lippaan minimipatruunatulkki 

TU 12/1-4 



89 



IX LUKU 
KORJAUSTYOKALUT 



762 RK 62 TYOKALUT 



Kaiverrus tyokalussa esim. 762 RK 62 

TK 2/2-1 
AV 1/82 



Nimitys 


Tunnus 


Sivu 


Vasaran asennin 


TK 


1/4 


91 


Sulkuvarmistimen asennin 


TK 


1/6 


91 


Mannan ohjaimen oikaisutuuma 


TK 


1/9 


92 


Mannan ohjaimen lesti 


TK 


1/9-1 


92 


Lukonkaantajan niittausmeisti 


TK 


2/2-1 


93 


— „ — niitinvedin 


TK 


2/2-2 


93 


— „ — niittausvastin 


TK 


2/2-3 


93 


— „ — niitin talttausalusta 


TK 


2/2-4 


94 


Lippaan salvan rungon niittausalasin 


TK 


2/5-1 


95 


— „ — niittausmeisti 


TK 


2/5-2 


95 


— „ — porauskiinnitin 


TK 


2/5-3 


96 


Lippaan salvan akselin levennysmeisti 


TK 


2/7 


97 


— „ — levennysalasin 


TK 


2/7-1 


97 


Piipun asennuspuristin 


TK 


3 


98 


Puristusholkki asennuspuristimeen 


TK 


3-1 


98 


Kiintoavain 34,2 


TK 


3-2 


98 


Momenttiavain 


TK 


3/1-1 


98 


Piipun tarkastuspeili 


TK 


3/1 


99 


Piipun suupora 


TK 


3/1-2 


100 


Piipun suuporauskiinnitin 


TK 


3/1-3 


100 


Kaasukammion irroituskiinnitin 


TK 


3/2 


101 


Kaasukammion asennin 


TK 


3/2-1 


102 


Kaasureian porauskiinnitin 


TK 


3/2-2 


103 


Kaasukammion ja liekinsammuttimen poraus- 








ohjain 


TK 


3/2-3 


104 


Jyvatunnelin oikaisutyokalu 


TK 


3/2-4 


105 


Liekinsammuttimen oikaisutuuma 


TK 


3/10 


106 


Liekinsammuttimen porausohjain 


TK 


3/10-1 


107 


Olkatuen asennuspuristin 


TK 


4 


108 


Olkatuen kiinnitys- ja irrotuslaite 


TK 


4-1 


108 



90 



Nimitys 


Tunnus 


Sivu 


Perakolmion irrotuslaite 




A 1 


no 


— „ — niittausmeisti 


HPT/" 

TK 


4-3 


111 


— „ — niitinvedin 


HPT/* 

TK 


A A 

4-4 


111 


— „ — niittausvastin 


HPT/" 

TK 


A C 

4-5 


111 


Olkatuen putken hitsaustuurna 


TK 


4-6 


1 12 


Kadensuojuksen nasta-avain 


HPT/" 

IK 


ii i 
1 1-1 


112 


Kannen oikaisualasin 


TK 


10-1 


113 


Kannen oikaisutuuma 


TK 


10-2 


113 


Lippaan oikaisualasin 


HPT/" 

TK 


12-1 


114 


Oikaisulestin irrotin 


TK 


12-4 


114 


-„- kiila(2kpl) 


TK 


12-5 


114 


Lippaan suuosan muototuuma 


TK 


12-9 


114 


Lippaan oikaisulesti, vasen 


TK 


12-2 


115 


Lippaan oikaisulesti, oikea 


TK 


12-3 


115 


Oikaisutuuma lippaan etukyljelle 


TK12-6 


116 


- „ — lippaan kyljelle 


TK 


12-7 


116 


— „ — lippaan takakyl- 








jelle 


TK 


12-8 


116 


Lippaan pohjan oikaisulesti 


TK 


12/5-1 


117 


— „ — oikaisualasin 


TK 


12/5-2 


118 


— „— oikaisutuuma 


TK 


12/5-3 


118 


Kohdistuskollimaattori 


TK 


20- 1 


77 


Kollimaattorin istukka 


TK 


20-2 


77 


Kulmapeili 


TK 


20-3 


77 


Apudiopteri 


TK 


20-4 


77 



91 





92 





Lukonkaantajan niittaaminen 



94 




Lukonkaantajan niitin talttausalusta 

TK 2/2-4 



95 




_J c h- 



Lippaan salvan rungon 
niittaaminen 



Lippaan salvan rungon 
porauskiinnitin 

TK 2/5-3 



97 




98 






Piipun tarkastuspeili 

TK 3/1 



100 




Piipun suuporaus 
kiinnitin 

TK 3/1-3 



101 



Piipun suojaholkki 





Kaasukammion irrotuskiinnitin 

TK 3/2 



A - A 



103 




Kaasureian porauskiinnitin 

TK 3/2-2 



104 




105 



F 




Jyvatunnelin oikaisutydkalu 

TK 3/4 




Liekinsammuttimen 
oikaisutuurna 

TK 3/10 





Liekinsammuttimen porausohjain 

TK 3/10-1 



108 




109 




Ill 



CD 
> 
C 



C 

o 



o ^ 
J* I 

0- h- 




^7 7 




11 

fl. ch 




112 




Kadensuojuksen nasta-avain 

TK 11-1 



Kannen oikaisutuurna 

TK 10-2 




Kannen oikaisualasin 

TK 10-1 



117 



J) 



I 



I 



Pohja 12/5 

















Lippaan pohjan oikaisulesti 

TK 12/5-1 



Pohja 12/5 




Lippaan pohjan 
oikaisualasin 

TK 12/5-2 




Lippaan pohjan oikaisutuurna 

TK 12/5-3 



LIITTEET 



121 
Liite 1 



rynnAkkOkivAArin kunnossapitoon liittyvAt pAAesikun- 
nan taisteluvAlineosaston pysyvAismAArAyskokoelman 
asiakirjat 

Asiakirjan nimi PEtval-os PMK 



Kivaarikaliiperisten aseiden puhdistaminen ja oljyarninen. 


D 


n:o 
1:1.1.2 


Rynnakkokivaarin kasittely. 


D 


1:1.3.2 


Rynnakko- ja konekivaareihin asennettujen tritiumyotahtairnien kasitte- 






lyohje. 


D 


1:1.3.3 


Aseiden rakennemuutokset. 


D 


1:8.1 


Ohje kivaarikaliiperisten aseiden luokittelusta. 


D 


3:1.1.1 


Kivaarikaliiperisten aseiden evakuointiperusteet. 


D 


3:1.1.2 


Paukkupatruunapiippujen, luodinmurskaajien ja sysayksenvahvistajien 






merkitseminen. 


D 


3:1.1.3 


762 RK 62:n ja 762 KK 62:n patruunapesan tulkit. 


D 


3:1.3.1 


762 RK 62:n takatahtaimen korjausohje. 


D 


3:1.3.2 


Rynnakkokivaareihin muutoskorjauksen yhteydessa tehtavat merkinnat. 


D 


3:1.3.3 


762 RK 62:n korjausohjeita. 


D 


3:1.3.4 


Rynnakkokivaarien ja sotilaspistoolien puhdistuspuikot. 


D: 


: 1.1.3 



122 

Liite 2 



KASITTEITA JA MAARITELMIA 

KUNNOSSAPITO kasittaa kaikki ne toimenpiteet, joiden avulla pyritaan estamaan valineiden 
kunnon aleneminen ja saattamaan rikkoutunut tai taistelussa vaurioitunut valineisto kayttokun- 
toiseksi. Kunnossapitoon kuuluu valineiden kayttohuolto, perushuolto ja peruskorjaus. 
Taisteluvalineet maarataan perushuoltoon tai peruskorjaukseen tarkastusten perusteella. 
Perushuolto ja peruskorjaus voivat olla taydellisia tai osittaisia. 

KAYTTOHUOLTO kasittaa kayttajan paivittaiset, maaraajoin ja tilaisuuden tullen suorittamat 
tyot kuten puhdistus, voitelu, ruosteenpoisto, varaosien vaihto, taistelussa lievasti vaurioituneen 
taisteluvalineen pienet korjaukset jne., joiden avulla taisteluvalineiden kuntoa yllapidetaan. 
PERUSHUOLTO kasittaa taisteluvalinemateriaalin taydellisen tarkastamisen, kunnon toteami- 
seksi tarvittavien mittausten suorittamisen, kuluneiden osien korvaamisen varaosilla, maalauksen 
ja muun pintakasittelyn seka naihin toihin liittyen yleiset puhdistus-, voitelu- ym. toimenpiteet. 
PERUSKORJAUS kasittaa kayttokelvottomaksi kuluneen tai rikkoutuneen taisteluvalinemate- 
riaalin yleensa sarjatyona suoritettavan korjaamisen toiminnallisesti uuden veroiseksi hajoittamal- 
la valine taydellisesti ja korjaamalla tai uusimalla vialliset osat. 



123 
Liite 3 



CO 

EE ^ 

H 

C\J -5 j£ 

!-=)" 
£ CO 
CD • 



O 

CO 

cool 

CD ^ ^ 



CO LU 







CO i- 
!D ^ 
CO<^ 

$2h ST 

h- Q) 
IT 3 co 
cd^ 
CD CO .55 
CO Q ^ 

£3s 



CO 

c\j o 
io rz co 

° = 5 
CD Z O 

<°zr 

ir > co 

CD ^> < 



ii > cd 

^ 3 ^ 
- 3 co 

m 

CD^CO 



C\J 

ID 

O (- 

CgCL lO 
CO \ 

CD :< « 

CO ^ =C0 



O 

LO 
X 

_ CO 

Q- co 
Q_ 

< O 
h- C\J 

w o £ 
oo ^ co 

^ cr 

CO* g 
CD CO O 

co ■£ 

1— LU CO 
CO □ ^ 



CO 
3 

o _ 
-) ^ 

o < co 

CD CO = 
CD ^ .O 

CO ^ :C0 
CD ~D ~3 



co 

CO 



=C0 
> 



CO 
C\J 

m ^ 

CDS > 
CO I- CD 
CD : < .$2 

00 > 



CD 



, I CO 

;:<:* 
co 5 -S 

CD : < C 

CO > : SP 



CD 



Q_ 

CO DC £ 
00 < co 

'"^ Jg 

sis 

CD < O 

co^~ 

^ CO CO 
CD * * 



CO 
CO c 

CD J g 

^ * := 
CD I "c0 

CD<~ 
CO^fO 

IT > o 

CD -D ~3 



CO ^ 
CM 



CL 

C\l 
O 00 

_ o 

2'E 
t-< E 
^ ^ CO 
CO 13 

CD CO 3 

co< £ 

^ < CO 

co ^ 




00 

CM 3 £ 

= i| 

CD^ g 
CD _ C 
CO ^ 5 
^ LU CD 
CD _l _l 




LU 

I 

< 
> 



.h-co 

I- CO 
3 CO 



CD 

CD CO 0) 
COQ^ 

CD * h- 



124 





£J LD 
CD \ 

CN 1 ~ 
CO ID w 



CO 



CD o 



CD Z? ^; 



CM 
CD 
^- 

co 92 t— 

CO 

m 3 to 
w v " 



, CD 



< 

55 



CM Z 
CD=< 



CO 



CD 
CO 

m: 



=CO 



: < =C0 




piHilll 



< CM 
CM | CO 

CD CD ^ 



CO 



5<8 

CO Q_ Q. 

t- Q. Q. 
CD _! _J 



CO 
CM 

_ O 

*4 

CO Z '43 

CD K ■ - 
CM z E 

C0 = < C 
l^:< :C0 
^^icO 

£ z c 

^ \£ :C0 

m _i * 



CM 



CM ._ 
CD CO 



O 



CO 

LD ID 
)zi 

CO :C0 

t- Q -g 
DD Q_ Q_ 



CM 
CD 

CM^CO 

coE^: 

*~ Q_ 
r- < Q. 
CO h- 2- 
CD^2 
CD LU = 

coco % 

T * .2 
CD < < 




: < CM 

:< CM 
CO H =C0 
LD Z -ft 
CM:< iS 

cd o £ 
co* o 



m 



3d 




CM CM 
CM CD 

CO t- 

CD? 
C0 : < :C0 

i- Q -g 
CD Q_ Q_ 



CM 



CD 



i- ^ t- 

COZ 7 
CD ^ .E 

CO < CO 
t— LX CD- 
CO □ □ 



CO 

CM = 
CD .O 

LD 
CM ^ E 

CD^ § 

CD DC 3 
CO < 

^ > 3 

CD CO CD 



CM 
CD 

LD 



: CD 



CM — C 
CM -P 

-cr .52 

CO > ^~ 

cd£ 5 

CD ^ =J 
CO _| 

t- 3 3 
CD CO CD 



CM 
CM 



CM 



co O 
fc* o 

CDv^^ 
CD i= 

m53 



125 



C\] 




CD 




CO ^ 








m z 




CO E= 




136 63 
ID VAS1 
astin 2/ 


CD QL 


> 



> 

sis 

i- j| co 

> 

co-! i 

DQ^C/5 



CM 
CD 
1^ 
CD 

CO 
CD 

co r 



LO 

CO~ 
X 



DO Z Z 



CO 
CNJ 



C\J 

ID=< 

o> 

CD Q_ \ 
CD :< CO 

CO O :CC 
i- > > 
^ >" > 



CNJ 
CD 

LO 



LU k 
CM CO CM 
CO ^ 
N- < CD 

J? Z ^ 

ES< 10 

00 < j> 
CO CO 

m -j co 



CD CO 

co °- Q- 
t- 9= .9- 

CD CL £ 



_ _l CO 
^<=* 
CD ^ .3?, 
CD : < C 
CO ^ =C0 

CD -) -d 



C\J 
CD 

LO 

CO CO 
CM □ ^ 

"~D CO 
CD -7- 3 

co — ' 

CO <^ _> 
^ CO co 
DO _l CO 



^ co 

CO -J 0) 

CD 5 CO 
CO g C 

T- X JZ 

GO I I 



gig 
CNJ Z CM 

I s - DC 
CD z c 

CD < 

8^ I 
00 < > 
^ CO co 
CO _l CO 



zo 

^ CM 
X 

O 00 
co x 

CD Q_ CO 

^ ^ °- 

N. < CO 

*5 

CD CO 13 
CO Q CO 

CD X. O 



CM 

O co 

CM ^ 
CM ^ -— 

T-< E 

T" ^ CO 

CO 3 ^ 
COCO g 

^ < CO 

m ^ 



126 




LU 
h- 

co 
>- 
-I 
_l 

=< 

CM : < 
CO Q- CM 

T— \ 

C03 10 
co 2 -Jo 

CD LU .> 

:C0 

DO X. CL 



O 



CO 

3 I s - 

°5 > 
$2cl J 

DQ 3 < 



CO 
C\J 1^ 

<°03 

t- CO c 

eg f- > 

CO LU c/D 

o 

do 1 3 



I 



: LO 



DC 
LU "i= 
I- CD 

CM n D 

Log E 
oo3 § 
(D2 w 

COQ^ 

<•-:< :C0 
DO * ^ 



— CO 

CO ZZ Z> 
LO Z J- 

ffgf 

CO < 5 

Sll 

DO _J _J 



I 



CM 
CO 

IO 
CMZ 

LU N- 

CM ^ •- 
CD C "O 




O 



DQ * * 



_J 




CO 








_l 




< 




CO 




co* 

CD < 


CO 






oz 

N- < 
CD ^ 


vy 4/ 


CD — 1 





cop 


CO 


^ > 




DQ CL < 



o 



to 



CO 

^, < LO 

co 3 < 
1^ co >, 

CD Z £ 
CO LU JP. 
CO Q CO 

CD * < 



CM 2 IO 



CO 



DC .- 



> 

co3 ^ 
feCO a> 
co z > 

CO LU p 
CO Q I 
^-=< := 
CD * ^ 




CM 
CM 

^ O 

CM 2 ^ 
CD 3 N 

CO DC O 

1; * IS 

GO l 1 



3 
h- 

N- LU \ 
N- CO 

co ^ ^ 

CD — 1 .E 
> CO 

do a. > 




CO 

LO 



CO 

00 = CO 

co < .E 

co< «2 
CO ^ co 

T- Ql Q. 

DO 3 3 



o 

CM 
CM 

CO -? CO 

cog c 

coir 
^ < "co 
DQ > > 



127 



LU ^ 



CD:< 

CO qc ^ 
T ~ LU CD 
CO 0_ Q_ 




C\J 

^J- — 
CO 

£<<° 

CO * ^ 

jo =j eo 

^ > CO 

CD Q_ ^ 



cm r 
co tz 

^z 

CD 



i LU 



CD:< ^ 

00 DC £ 
^ LU := 
CO CL Z 



LU 
H 
CO 

_l 
CM _J 

CO 

t-:< \ 

s z 2 

CO [_u co 
CO ^ 
^H-^cO 

^ 3 =C0 

DQ Q- □_ 




CO 

CD O 
12 

K 3 r; 
coh-^: 

CD — I -— 
cop CO 

!~> o 

CD CL —> 



CM 
O , 



13 
Q. 



co O .$5, 

CO lZ 



CO 
CM 



CM 

00 — 
CL 

N ^ \ 
CO * ^ 



CD . 
CO i 



^ > =3 

ma.*: 



LU 

co 

CD ^ C 
CO — I £ 

^ > CO 

m a. ^ 



o 

|^ CM 

CD ^ ._ 
CO I ^ 

CO Q_ 0_ 



CO 

< 

Z CO 

cmZ^ 

O ^ co 
<c *- 
CD ^ c 

CD — I ^ 
CO 

CD CL ^ 



9 

Q_ 



CM 
C\J 

LO 

CM ^~ 

^-co 

CD H — 
CO CO to 
I~ 3 zs 
DO _l _J 



LU ^ 
CO CD 

t- -j ^CO 

CO Z ~ 

(Mr a 

CD ! 



co3 

^ < 

CD Q_ 



CO 
\ 
CO 

CxJ t "3 

CM Z j£ 
CD=< O 
(0Z« 
COZ^ 

CD ^ D_ 



< 

cr 
< 

z 

LU 
CO 
t- □ CO 

^ ~~ ) 
CO Z 

CD U ^ 

CO _j CO 

^ < £ 

CD CL O 



CO 



C\J 

1^ _ 
i- LU 
O CO 
CM ^ 



CM I s - 
CD i= 

LO 



CD f- > 
CO LU CO 
^> £ 
CD I 3 



CM Z 
CD=< 
CDZ 
CO Z 

^:< 

CD^ 



CM 

CM CM 
LO CD 

CM LO !5 
CD =~ — 

T- X- _^ 

CD ^ JE2 



CM 
CD 

^ CO 
CM 8^ 

co < .E 

O 0- -o 



m C0 w 




CM 
CO 



CM 



LO 
CM ^ 
CD:< CO 

CO Z c 

t-:< =C0 

£□22 



CD 

O 9 



CM3 

^ DC 
CO u_ 
CM 
CD 



c 



P.i 

CO=£? 
CO _j _C0 
^ < CO 

CD 0. CL 



129 



C\J 
CD 

r; 3 a> 

CM ._ 

my w 
co tr E 

CO _j _C0 

^ < cc 
CD CL Q_ 



CO o 



C\J 



<. CO 
N- Z 

w ^ o 

CD CZ 
CO 5 

CD _l _J 



CO 

o 

CO Z CD 

$20o 

CNJ ^ - 

CD ^ CO 
CD < ^ 

CO X -g 



OQ I — I 



ID 
O 



J— > 

°-§ 
>£ 

co ~ 

CO | * 

CM X C 
CD=< ^ 



CO I ^ 
CD : < -icO 
CO ^ £ 

HI :C0 

m ac h- 



in 
o 



> 

ID 

> is 

> > 

n 



CM 

Cp^:= 



CD _ CD 
CD > E 
CD 3 IcO 

^ OC :CC 

cd i- 



o 



O o 



O o 

* c 

CO 3 »- 

DC c 

cor: g 
cm r e 
cd t: -4= 

CD < D 
CO _j _C0 

^ < cc 

CO Q_ Q_ 



O 
J* 
c 

=3 



3^ 

CM 5 - 
M- : < CO 

^0) o 

*~ * CO 



c 

> =C0 
3 =C0 
3 CO 

^ cc r 

CO q- > 
CM — 3 
CM* 3 

CD DC co 
CD > 

CD h- F 
I 

DO co k 



CO 

o 

CL o 

Slog 

Z c 

ND J) 
CO DC E 
CD I— ice 
COx £ 

1 ~=< =C0 

CQhh 



00 

o 
c 

CD 

_c 
~5 

Q. 

CM > — 

cofr 

C\J 

CD Z 

<° : < 

CD H H 



J -J > 

— 



=CC 



LU 

CO ^ 



O CO 

^ -6 
2 Q 



CD 
CD L_ u 2 

1 -:< 3 

CD I— Q- 



IE 



CM _ 
CD \ 



C\J "~3 CO 

io □ .o 

CM < c 
CD CO CD 

CD f- ■+= 

«ws 

^ CO co 
CQ<< 



O 
C\J ^ 
CD o 

& CO 
C\J < Q. 

CM < C 
CD CO CD 

cd h E 

CD H 

^ CO CO 
DQ < < 




O 

< 
CO 
I— 

CO i- 
CO 3 i- 
O -D CO 
t- O 3 

t-3o 

NC/3 ^ 

CD ^ w 

CD LU ^ 

t~:< =C0 

CD * * 



CM t- 
CM o O 
- V * 

cop c 
CD I— icC 

=CC 

m h h 



o 



CM o O 



CM 



CO 



CD 5 
^ H •— 

CD | — :C0 

eo x £ 

"""^ =C0 

CO h- h- 





o 

_ o 

CM O 
CM * C 

lo z E 

CM 3 C 
CD QC CD 
CD,_ E 
CD |— '43 
<"LU "£ 
^ CO CO 
CD < < 



H 
CL 

00 

-So 

CM:< r- 

W t > 
CM X > 

CD=< CD 

00 h- C 

CD : < IcO 

00 ^ £ 

LU :C0 

CD CC f- 




LU 



< 
> 



CO y- 
CM 3 l- 
O -3 CO 
-O D 

N- CO =3 
CD z CO 

— =C0 

co*:* 



o 
o 

00 

T" E 

CMQ o 



CM 



CO 



CD I— :C0 

00 x "~ 




CD 



: < =C0 



Q_ 

00 

-So 

CM:< t- 
W t > 

CM X > 
CD=< ^ 
00 h- C 

CD : < icO 
CO*- 

^ LU :C0 

CD CC I— 



CM 

CM _ ^ 
CM > ° 
CM Z> ^ 
CM 3 > 
CDCC = 

<°0 S 

CD I — : O 
C0:< : "S 
— =< -CO 

CD CO CO 



131 





C 

^ CO 

CO CO 
CM D 
CO ~3 CO 

I s - CO =J 
CD Z CO 

CO Q -o 

^"=< =CC 
CD ^ ^ 



CO CO 
lO -3 ._ 

coO <» 
o> h- g 
CD h- -2. 

coOlg 
-cog, 

CD _l CO 




h- CM 
C\J >- 1_ 

co > E 

CDH c 
CD CO CD 
CO < fO 

CO _J ^ 



< 
CM Q_ — 

coO 2 

O) h- = 
CD Z CO 

coOS 
— I— > 

CD _J CO 




132 



Liite 4 



AMPUMATARVIKKEET 
1. Taistelupatruunat 

- JVA 0316, 7,62 RKS 309 p 

- JVA 0317, 7,62 RKS 309 p 

- JVA 0313, 7,62 RK vj 313 p 

- JVA 0320, 7,62 RK ts D pv th 

- JVA 0321, 7,62 RK vj S pv th 

- JVA 0323, 7,62 RK pssy pv th 
Taistelupatruunoissa luodin paino on 8 g. 

Valojuovapatruunoiden tunnuksena on vihreaksi tai valkeaksi maalattu luodin karki. Panssari-sy- 
tytys-patruunassa on luodin karki maalattu mustaksi ja mustan maalausmerkinnan jalkeen on va- 
littomasti maalattu punainen rengas luodin ympari. 

Hylsyn kannan merkinnat: SO = Sako Oy (valmistaja) 

VPT = Valtion patruunatehdas (valmistaja) 
77 = valmistettu v. 1977 



2. Koeammuntapatruunat 

- JVA 0314, 7,62 RK kp S 330 p 

- JVA 0322, 7,62 RK kp S 330 p th 

Tata korkeapainepatruunaa saa kayttaa vain aseen koeponnistuspatruunana korjauksen yh- 
teydessa. Patruunan tunnuksena on hylsyn kannassa punainen risti tai kokonaan punaiseksi maa- 
lattu kanta. Ammuttaessa on henkiloston oltava suojautuneena mahdolliselta asevauriolta. 

3. Harjoituspatruunat 

- JVA 0325, 7,62 RK pi papp 

- JVA 0326, 7,62 RK pi papp th 

- JVA 0332, 7,62 RK mv papp 

JVA 0325, 0326 ja 0332 ovat paukkupanospatruunoita, joita ammuttaessa on aina kaytettava 
aseessa sysayksenvahvistinta. JVA 0325 ja 0326 ovat puuluotisia paukkupatruunoita. Luodin vari 
on sininen. 

JVA 0332 on muovipaukkupanospatruuna, jossa hylsyn kanta on alumiinia koko muun pat- 
ruunan ollessa keltaista muovia. 

- JVA 0330, 7,62 RK lathap 

JVA 0330 on vaaraton latausharjoituspatruuna. Se on pinnaltaan kromattu, joten se eroaa va- 
riltaan muista patruunoista. Lisaksi siina on pimeassa tunnistamista varten hylsyssa ja luodissa pi- 
tuussuuntaiset uurteet. 

- JVA 0318, 7,62 RK lk OS p 

- JVA 0329, 7,62 RK lk als p 

- JVA 0334, 7,62 RK mvl lkp mvh 

- JVA 0335, 7,62 RK pi msv lkp 



133 



JVA 03 1 8, 0329, 0334 ja 0335 ovat ilmatorjuntaharjoitusradoilla kaytettavia lyhytkantamapat- 
ruunoita. Niissa on ehyena lentava luoti, joten toiminta on sama kuin taistelupatruurioissa, mutta 
luodin kantama on lyhyempi. Naita patruunoita ei saa ampua sysayksenvahvistimen kanssa. 

JVA 0318 on onttoluotinen patruuna, jonka tunnistaa luodin karjessa olevasta reiasta. 

JVA 0334 patruunassa on hylsyn kanta alumiinia muun osan ollessa valkoista muovia. 

JVA 0335 patruunassa on luodin karkiosa valkeaksi maalattua puuta ja luodin peraosa messin- 
kia, jonka sis&lle puuluodin takaosa kiinnittyy. 

JVA 0329 on vaikeasti tunnistettavissa, koska se on ulkonaoltaan taistelupatruunan nakoinen. 
Siina on alumiinisydaminen luoti, joka on kevyempi kuin taistelupatruunan luoti. Patruunan tun- 
nistaa luodissa olevasta urituksesta. 



JVA 0317 


30 kpl 


7.62 RK S309 p 


ssr. ib its so g p B :r eoo g 


1,65 g 
RS04N2625777 


tuotf S309 


Hy'*y 7.62 RK mh SO 




Tehdas- 

vuosi 

SO-81 


N » ll! N:o 2 20/81 


Lalaut pvm. 10.10-81 



Esimerkki patruunalaatikon 
nimikelapusta. 




1. Taistelupatruuna 



i 




2. JVA 0332 

7,62 RK mv papp 



3. JVA 0330 
7,62 RK lathap 



4. JVA 0318 

7,62 RK Ik OS p 



5. JVA 0329 

7,62 RK Ik als p 




6. JVA 0334 

7,62 RK mvl Ikp mvh 




7. JVA 0335 

7,62 RK pi msv Ikp 




8. JVA 0325 
7,62 RK pi pap 



136 



PUOLUSTUSLAITOS 

fYksikkd 



Liite 5 

A-kappale | | B-kappale 



sisAllys- ja puuteluettelo 



Laatikko, laukku, ym. 



762 RK 62 TYOKALULAATIKKO 1 



Pai ki- 
lo 
n:o 



nimike n : o 



E s i n e e n 



nimike 



Mv. 



On 



19 



19 



19 



19 



19 



TK 2/2-1 
TK 2/2-2 
TK 2/2-3 
TK 4-3 
TK 4-4 
TK 4-5 
TK 4-6 
I TK 11-1 
TK 2/2-4 

TK 10-1 
TK 10-2 
TK 3-2 
TK 3-2A 
TK 20 
TK 3/1-1 



Lukonkaanta jan niittausmeis 

Lukonkaanta jan niitinvedin 

Lukonkaanta jan niittausvast^r 

Perakolmion niittausmeisti 

Perakolmion niitinvedin 

Perakolmion niittausvastin 

Olkatuen putken hitsaustuurijia 

Kadensuo juksen nasta-avain 

Lukonkaanta jan niitin talt- 
tausalusta 

Kannen oikaisualasin 
Kannen oikaisutuurna 
Kiintoavain 34,2 
Avaimen varsi 
Kohdistusvalinelaatikko 
Momenttiavain 



Arvo ja nimi 



Arvo ja nimi 



Tositteiden 
numerot 



Sarakkeen n:o 



^rvcTja^mnr 



SA H 705 A 

TopK 30 000 12/7 2 



Arvo ]* nimi 



O LUSTUS LAITOS 



I /^-Kappaie | i D-tcappaie 



sisAllys- ja puuteluettelo 



Laatikko, laukku, ym. 



762 RK 62 TYOKALULAATIKKO 2 



Paik- 
ka 
n:o 



Esineen 



n i m i k e n : o 



ni mike 



Mv. 



On 



19 



19 



19 



19 



19 



TK 3 

TK 4 
TK 3-1 

TK 4-1 



TK 4-1 
TK 4 
TK 3 
TK 4-2 



Piipun asennuspuristin 

Olkatuen asennuspuristin 

Piipun puristusholkki 
(2 osaa) 

Olkatuen kiinnitys- ja 
irroituslaite 

Olkatuen kiinnitys- ja 
irroituslaitteen tap it 
(2 osaa) 

Olkatuen kiinnitys- ja 
irroituslaitteen tyonnin 

Olkatuen asennuspuristimen 
salpa 

Piipun asennuspuristimen 
kiinnityspultit (2 kpl) 

Perakolmion irroituslaite 



Arvo ja nimi 



! Arvo ja nimi 



Arvo ja nimi 



Tositteiden 
numerot 



Sarakkeen n:o 
TJrvo^a^mnT 



SA H 705 A 

TopK O 30 000 12/7 2 



Arvo ja nimi 



11111111111 

00276/3 Kirjasto 
04 RKKASIK 

Paaesikunnan taisteluvaiineosasto 
RynnakkSkivaarin kasikirja 
Puolustusvoimien kehittamiskeskus 



ISBN 951-25-0341-7